Ilmoitus on päättynyt

Tänään pitkänä perjantaina, maailman Vapahtajan kuolinpäivänä, Kristuksen ristin juurelle kokoonnutaan kuulemaan viimeiset maanpäälliset sanat: ”Se on täytetty”. Vapahtajan kallistaessa päänsä ja antaessa henkensä maa järkkyy, kalliot halkeilevat, temppelin väliverho repeytyy, jo kuolleita herää haudoistaan ja hänen omat opetuslapsensa ja seuraajansa eivät voi käsittää opettajansa häpeällisen kuoleman täydellisyyttä koko pelastushistorian merkittävämpänä tapahtumana. Mutta ilman kolmannen päivän pääsiäistä, ristin kärsimys ei olisi täydellistynyt. Vasta ylösnoussut Jeesus Kristus päätti ilmoituksen.

Jumala on tahtonut tuoda itsensä julki

Koko käsityksemme Jumalasta perustuu siihen, että Jumala on tahtonut tulla ilmi ihmisten keskuudessa. Jumala on itsensä ilmoittava Jumala.  Tämä ilmoittaminen ei rajaudu ilmoitukseen oikeasta opista tai yksittäisistä Jumalan teoista, vaan on ennen kaikkea ilmoitusta Jumalasta itsestään, persoonallista ilmoitusta, sekä historiassa tapahtunutta todistusta ja totuutta eli historiallista ilmoitusta.

Historiallinen ilmoitus viittaa Jumalan toimimiseen ajassa ja paikassa. Jumala on kertonut itsestään ihmisille ymmärrettävästi siellä, missä hän on nähnyt sen tarpeelliseksi. Jumala on paljastanut ja välittänyt sitä, kuka hän on. Jumala on kertonut itsestään riittävästi ja sen, mikä on ihmiselle merkittävää. Jumalan olemuksen mysteeri säilyy tyhjentämättömänä ilmoituksen ympärillä ja sisällä: Jumala on jotain sellaista, jota ei voida vangita inhimilliseen käsityskykyyn.

Jumala on ilmoittanut itsensä ymmärrettävästi. Hän puhui ihmisille vedenpaisumuksen jälkeen luvaten pelastuksen ja tarjosi vakuudeksi liiton. Jumala solmi  Nooan ja kaikkien elävien olentojen kanssa ikuisen liiton pelastuksesta, joka on voimassa niin kauan kuin maailmakin on olemassa. Jumala ilmoitti itsensä Abrahamille ja solmi liiton Abrahamin ja Abrahamin jälkeläisten kanssa. Abrahamin jälkeläisistä Jumala muodosti oman kansansa, jolle hän ilmoitti Mooseksen kautta lain. Profeettojen välityksellä Jumala valmisti kansaa ottamaan vastaan sen pelastuksen, joka tultaisiin antamaan koko ihmiskunnalle Vapahtajan, Jumalan oman Pojan, kautta.

Luomisoppi antaa teologisen perustan ajatukselle Jumalan luonnollisesta tuntemisesta. Jumalan luotua maailman on syytä olettaa, että Jumalan luoma luomakunta kantaisi luojansa kädenjälkeä itsessään. Tämä kädenjälki näkyy kaikkialla luodussa maailmassa: maailmanjärjestyksessä, maailman kauneudessa ja esimerkiksi ihmisessä. Tämä havaittava ja uskolla ymmärrettävä todistus Jumalasta kuuluu yleiseen ilmoitukseen. Sekä historiallisessa ilmoituksessa,  että havaittavassa todistuksessa Jumalasta näkyy persoonallinen ilmoitus Jumalasta itsestään. Kun Jumala toimii ajassa ja paikassa, hän aina kertoo jotain itsestään.

Ihminen ei voi yksin löytää Jumalaa

Ihmisestä lähtevät pyrkimykset ymmärtää ja löytää Jumalan olemus ja tarkoitusperät eivät voi koskaan onnistua. Ihminen ei voi itsessään tuntea Jumalaa, vaan on tarvittu Jumalan aktiivinen rooli itsensä ilmoittajana. Ilmoituksen idea on lähtökohta kristilliselle teologialle: uskotaan siihen, että meille tulee kertoa Jumalasta ja että ihmisten tulee tuntea Jumala. Raamatun valossa voidaan ymmärtää, ettei ilmoitus rajoitu vain Jumalan olemuksen älylliseen tavoittamiseen vaan Jumalan luodun ja langenneen ihmisen pelastuksen etsimiseen. Raamatussa ei ole vain informaatiota Jumalasta vaan Jumalan elämää antavaa ja pelastuksen tuovaa itseilmoitusta. Kaikella ennen Jumalan ihmiseksi tulemista olleella ilmoituksella Jumala valmisti kansaansa vastaanottamaan erityisen ilmoituksen: Jeesuksen Kristuksen, pelastajan.

Jumalan kokonainen ilmoitus

Prosessi, jossa Jumala ilmoitti itsensä, huipentui ja sai täyttymyksensä Jeesuksen historiassa – juuri Kristuksessa Jumala ilmoitti itsensä henkilökohtaisesti

Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla – -.      Hepr. 1:1-3

Jumala Kristuksessa on tarkoitettu toimimaan välittäjänä transsendenttisen Jumala ja langenneen ihmiskunnan välillä. Jumalan läsnäolo Kristuksessa esiintyy kahdessa toisiaan täydentävässä muodossa: toisaalta ilmoituksen välittämisessä Kristuksen kautta ja toisaalta pelastuksen tuomisessa kaikille ihmisille. Kristukseen erityisenä ilmoituksena sisältyy kaikki pelastukseen ja Jumalan tuntemiseen vaadittava ilmoitus. Kaikki, mitä Jumala tahtoo ihmisen tietävän itsestään on tuotu julki: Jumala on ilmoittanut itsensä Pojassaan. Ilmoitus on siis päättynyt ja saa lopullisen täydellisyytensä vasta maailman lopussa, jossa jokainen vanhurskas saa katsella Kristusta, pelastajaansa ja omaa ihanaa Vapahtajaansa, kasvoista kasvoihin ja vihdoin nähdä Jumalansa. Tästä ilmoituksesta tulee etsiä totuutta Kristuksen paruusiaan saakka.

Ylösnousemus ja pääsiäisen ihme

Ylösnousemus vahvistaa Jeesuksen Kristuksen identtisyyden Jumalan kanssa. Ylösnousemusta voidaan siis pitää yhtenä todistuksena Kristuksen kahdesta luonnosta ja samalla Jumalan päättyneen ilmoituksen huippukohtana. Ylösnousemus tekee mahdolliseksi nähdä kaksiluontoinen identiteetti jo Jeesuksen pääsiäistä edeltävässä toiminnassa: Jeesuksen elämästä ihmisten keskellä läsnä olevana ilmoituksena. Kristus on itse sekä ilmoitus että ilmoittaja. Kristus ilmoittaa itsestään, mutta samalla myös lähettäjästään, Isästä (Joh. 13:20 ja Joh. 10:30). Koko Kristus-tapahtuma sisältyy Jumalaan itseensä ja on Jumala. Pääsiäisen ihmeessä, Kuninkaan ylösnousemuksessa, tapahtuu sekä viimeinen että tärkein ilmoituksen vaihe: pelastuksen mahdollistuminen kaikille ihmisille. Samalla, kun Jumala oli tuonut itsensä ja pelastustahtonsa kokonaisuudessaan esille, hän päätti ilmoituksensa.

Jumalan tunnetuksi tekijä

Jumalan tahto on, että ”kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden” (1. Tim. 2:4) eli oppisivat tuntemaan Herramme Jeesuksen (Joh. 14:6). Jumala on antanut ymmärtää, että tämä pääsiäisen sanoma tulisi ilmoittaa kaikkien kansojen tietoon ja säilyttää sellaisenaan maailman loppuun asti (Matt. 28:16-20). Kristus ilmoitti ennen pääsiäistä, että Isä tulisi lähettämään toisen Lohduttajan, Pyhän Hengen. Jeesus lupasi, että tämä Lohduttaja ja Puolustaja pysyisi maailman loppuun saakka ja olisi opetuslasten ja Jeesuksen seuraajien kanssa ja heissä (Joh. 14:17). Tämä Henki myös johtaisi tuntemaan koko totuuden (Joh. 16:13 ja Joh. 14:26).

Pyhän Hengen merkittävä tehtävä on tehdä Jumala tunnetuksi kaikille ihmisille. Pyhän Hengen tehtävä on johtaa kohti Jumalan totuutta. Ilman Henkeä totuus pysyy salattuna. Pyhän Hengen kautta välittyvä usko ja ymmärrys tulee sisällöllisesti erottaa ilmoituksesta. Ilmoitus käsittää kaiken sen, mitä Jumala ilmoitti itsestään ajassa ja paikassa ja erityisesti Jeesuksessa Kristuksessa. Koska Kristuksen ilmoitus Jumalasta ja pelastuksesta oli riittävä ja täydellinen, ilmoituksen täytyy katsoa loppuneen. Oppi jatkuvasta ilmoituksesta on siis harhaa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei Pyhä Henki tekisi elävää työtä ilmoituksen päättymisen jälkeen. Päinvastoin. Pyhän Hengen rooli pääsiäisen voiton jälkeen on ja tulee maailman loppuun saakka olemaan kertoa Jumalan ilmoituksesta ja ohjata kohti sitä totuutta, joka tuossa ilmoituksessa on annettu. Mitään uutta ilmoitusta ei voi siis syntyä Pyhässä Hengessä vaan Pyhä Henki avaa olemassa olevaa totuutta. Espanjalainen mystikko, Ristin Johannes, on kirjoittanut tästä:

” Jumalalla ei ole muuta sanaa meille annettavana sen jälkeen, kun hän oli lahjoittanut meille Poikansa, joka on Hänen Sanansa. Hän on puhunut kaiken tässä ainoassa Sanassa – – Sillä sen minkä hän puhui aikaisemmin profeetoille osittain, sen hän on puhunut nyt kokonaan antaessaan meille kokonaisuuden, nimittäin Poikansa. Se, joka Pojan tultua haluaisi vielä kysyä Jumalalta jotakin tai odottaisi siltä jotain suorastaan loukkaisi Jumalaa, koska ei halua kiinnittää katsettaan yksin Kristukseen kaipaamatta enää mitään muuta tai jotain uutta.” (Teoksesta Subida del monte Carmelo)

Raamatun kirjoittamista on johtanut Pyhä Henki: ”Jokainen sen kirjoituksista on Jumalan Hengestä syntynyt” (2.Tim. 3:16). Tämä tekee Raamatun sanasta Jumalan sanaa. Jumalan sanana Raamatulla on ylin auktoriteetti ilmoituksen välittäjänä.Pyhän Hengen toimintaa ei ole vain Jumalan ilmoituksen välittäminen ja sen totuudellisessa julistamisessa pitäminen. Henki vaikuttaa siihen, miten ihminen vastaanottaa ilmoituksen. Usko on seurausta Pyhän Hengen työstä ja vaikutuksesta. Pyhä Henki siis valaisee ilmoitusta. Sen tehtävä on ylösnousemuksen jälkeen johtaa kohti totuutta ja Jumalan tuntemista jo annetun ilmoituksen perusteella.

Ilmoitus ei jatku

Se, minkälaisena Jumala haluaa itsensä ihmisille näyttää ja mikä on Hänen pelastussuunnitelmansa on jo ilmoitettu . Seurakunnan tehtävä on julistaa tätä ilmoitettua Jumalaa ja pelastustahtoa sellaisena kuin se on Raamattuun tallennettu siihen mitään lisäämättä. Ilmoitus ei siis jatku seurakunnassa, vaan Pyhä Henki tekee elävää työtä jo ilmoitetun Sanan perusteella. Seurakunnan tehtävä on julistaa ihanaa Kristuksen evankeliumia, pääsiäisen armollista ihmettä ja aina elävää Jumalaa.

Lue Kristuksen kärsimyksestä ja ylösnousemuksesta:Ristin arvoitus 1Ristin arvoitus 2Ristin arvoitus 3 

39 kommenttia artikkeliin ”Ilmoitus on päättynyt

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta- minä toivoinkin, että tulisi jonkinlainen Pääsiäis-aiheinen kirjoitus.

    Minusta on niin kummallista se, miten Jumala voi niin täysin salata itsensä ja olemassaolonsa ihmiseltä, jos ei ole tarkoitettu, että ihminen ymmärtäisi uskon- voi olla niin, että Jumala, niin suuri kuin onkin, muuttuu näkymättömäksi, eikä ihminen häntä näe. Ja sitten, jos on tarkoitettu, että ihmisen silmät aukeavat näkemään, tulee kaikki kirkkaaksi kuin päivä, ja ihminen näkee, että Elämä on ollut hänen silmiensä alla kaiken aikaa, eikä hän vain ole sitä kyennyt näkemään. Sellainen tekee jollain lailla hyvin nöyräksi- ihminen ei loppujen lopuksi kovinkaan paljoon pysty yksin, ilman Jumalan apua ja siunausta. Se saa ehkä näkemään, ainakin hetkellisesti, sen kaiken, mitä on elämässään saanut. Kaiken sen hyvän, ja myöskin sen vastuksen, ja ehkä hieman ymmärtämään, että se kaikki on ollut oikein. Niin sitä parhaimmillaan tapahtuu 🙂

    Tykkää

  2. Roosa, kiitos taas selkeästä ja puhuttelevasta kirjoituksesta. Tästähän kaikki lähtee: Missä Jumala ilmoittaa itsessään ja mitä ilmoittaa? Ytimeksi jää aika yksinkertaiset asiat. Raamatussa ja vain Raamatussa on helposti ymmärrettävällä tavalla ilmaistu, miten rakastava Jumala haluaa Kristuksessa lähestyä langennutta – täysin pois poikennutta – ihmistä ja pelastaa tämän.

    Voit mielihyvin poistaa tämän kommentin jos katsot nyt menevän liian etäälle aiheesta. Jyväskylässä äskettäin tapahtuneen ikävän vapauttamistapauksen on tarkempien perustelujen puutteessa julkisuudessa päätelty yhtenä asiana liittyneen Raamatun arvovallan korostamiseen (seurakunnan ”ilmoituksen” kustannuksella?).

    Tosin siionissa on aiheuttanut kalinaa ja jopa tyrmistystä se, että pohjimmiltaan ilmeisesti opillisista syistä ”hämmennyksen” aiheuttaminen on johtanut puhujan tehtävästä vapauttamiseen tehtävästä ilman että seurakunta olisi saanut tietää mikä oli ehkä jo useiden vuosien ajan saatu ”väärä opetus”. Asianomainen puhuja kertoo että hänelle itselleen ei ole kerrottu hämmennyksen syytä eikä itse asiassa myöskään vapauttamisesta ylipäänsä. Mitä pitää ajatella meidän, jotka olemme veljen puheista tulleet tukevasti ravituiksi?

    Johtokunta kertoo syynä olevan ”hämmennyksen”. Viime su kerrottiin laajemmin varapj:n suulla perusteluita (tiivistäen: liian vähäinen seurakunnan esille tuominen), joista tämän jälkeen muu johtokunta lehtitietojen mukaan heti irtisanoutui.

    Tämä kaikki jos mikä on huolestuttavaa ja hämmentävää. Hämmentävistä asioista pitäisi keskustella. Kuka auttaisi kaikkia hämmentyneitä? Mitä tapahtuisi jos kaikkiin eri vastakkaisistakin syistä hämmennystä aiheuttaneisiin asioihin puututtaisiin tehtävistä vapauttamisilla?

    Asianosainen henkilö Keskisuomalaisessa 3.4 arvelee liikkeessä olevan nyt ”radikalisoitumisen” ajat käsillä tarkoittaen keskustelun tyrehtymistä. Onkohan tämä näin? Pitkään on arveltu nyt olevan oikeat vapaan keskustelun ajat avautumassa. Tarkemmin kun ajattelee niin tämä on kyllä totta yksityisissä keskusteluissa mutta siionin virallisilla foorumeilla voi linja olla toisensuuntainenkin?

    Tykkää

  3. Vielä iloisena tervehdyksenä näin pääsiäisviikon alussa:

    ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi”! (VK 90)

    ”Nyt talven alta, siskot, veljet, kevääseen nouskaa kirkkaaseen, kun Kristus särki haudan teljet, julisti rauhaa omilleen. Siis olkoot puhtaat sydämemme Kristuksen kasvot nähdäksemme.

    Riemuitkaa, taivaat, Herrastanne, puhkea kiitoslauluun, maa! Te kaikki luodut, Luojastanne nyt yhteen ääneen iloitkaa. Voittaja seisoo keskellämme, valollaan täyttää elämämme.” (VK 94:2-3)

    Väittäisinpä jopa, että pääsiäisaamuun ainakin minun kokemuksissa ja muistoissa liittyy täällä pohjoisessa auringonpaiste ja taas pitkäänperjantaihin pilvisää ja räntäsade useammin kuin tilastollinen todennäköisyys edellyttäisi 🙂 – No hyvin subjektiivisesta kokemuksesta lienee kysymys – kun juutalaisen (tai juliaanisen kalenterin?) tieto siirretään omaan gregoriaaniseen kalenteriimme, niin Jeesuksen kuolinpäivä kai olisi huomispäivä 7.huhtikuuta.

    Tykkää

  4. Roosa Kirjoitti: ”Raamatun kirjoittamista on johtanut Pyhä Henki: ”Jokainen sen kirjoituksista on Jumalan Hengestä syntynyt” (2.Tim. 3:16). Tämä tekee Raamatun sanasta Jumalan sanaa.”

    Raamatun pitäminen kokonaisuudessaan erehtymättömänä Pyhän Hengen voimalla kirjoitettuna Jumalan sanana on vaivannut minua pitkään.

    Mistä tiedän, että tuo yllämainittu raamatunkohta on kirjoitettu Pyhän Hengen vaikutuksesta? Se, että Raamatun arvovalta perustellaan raamatulla vaikuttaa äkkiseltään kehäpäätelmältä.

    Evankeliumitekstien todistus Jeesuksen elämästä ja opetuksesta on helppo hyväksyä totena. Niitähän on kirjoitettu kokonaista neljä kappaletta (vaikka osassa onkin käytetty ilmeisesti samoja lähteitä).

    Jeesus ottaa myös itse kantaa vanhan testamentin kirjoituksiin ja niiden pyhyyteen. Sen pitäisi riittää.

    Mutta entäs esim. Paavalin kirjeet. Mistä tiedän, että niihin kaikkiin voi luottaa? Joidenkin kirjeiden alkuperästä ja kirjoittajastahan kiistellään edelleen.

    Eli lyhyesti: kuka ja mikä taho päätti ja milloin, että tässä on nyt kokonaisuudessaan erehtymätön Jumalan ilmoitus, Raamattu; tästä ei voi enää mitään poistaa, eikä tähän voi mitään lisätä. Millä oikeutuksella se päätös on tehty?

    Tykkää

  5. Olof Talliuksen monipiippuinen ja vaikea kysymys: “Kuka ja mikä taho päätti ja milloin, että tässä on nyt kokonaisuudessaan erehtymätön Jumalan ilmoitus…Millä oikeutuksella se päätös on tehty?”
    Kun puhumme Jumalan Ilmoituksesta, puhumme silloin samalla Jumalan suunnitelmasta ihmistä ja ihmiskuntaa kohtaan. Kysymyksessä on ihmisen ulkopuolelta tuleva, “ylhäältä tuleva viisaus” vrt. Jaakobin kirjeet. Paavali taas kirjoittaa Hengen voimasta, joka vaikuttaa ihmisessä. Kaanonin ulkopuolelle jääneen valentinolaisen Totuuden evankeliumin mukaan Kristus antoi niille, jotka kääntyivät hänen puoleensa “ajatuksen, ymmärryksen, armon, pelastuksen ja voimallisen hengen, joka on peräisin Isän äärettömyydestä ja suloisuudesta.”
    Erehtymättömässä Jumalan Ilmoituksessa on viime kädessä kysymys myös oikeaoppisuudesta, joka on pitkäkestoisen prosessin tulos. Oikeaoppisuus on syntynyt rajanvedosta suhteessa vallitseviin etnisiin ja uskonnollisiin ilmiöihin, erityisesti juutalaisuuteen, pakanauskontoihin ja hellenistiseen kulttuuriin. Varsinkin satamakaupunki Korintin seurakunnassa tämä näkyi selvästi, jolloin Paavali laittoi opetuksissaan mutkia suoriksi.
    Jo varhaisten kristittyjen aikana esiintyi eri tavoin ajattelevia kristittyjä, jotka tekivät rajanvetoa leimaamalla toinen toisensa oikeasta uskosta luopuneiksi, ja määrittelemällä itsensä alkuperäisen apostolisen opin edustajiksi. Oppiriidoissa kaikki osapuolet vetosivat pyhiin kirjoituksiin. Irtautumisprosessit, oikeaoppisuuden määrittely ja oman identiteetin muodostaminen tapahtuivat siis rajanvedon kautta: mitä me olemme ja mitä me emme ole. Usein apuna käytettiin myös vahvaa retoriikkaa ja ryhmäpolemiikkia, vastapuolen mustamaalaamista, demonisointia ja viholliskuvien luomista.
    Oikeaoppisuuden eli alkuperäisen apostolisen opin määrittelyssä on käytetty apuna erilaisia auktoriteetteja, joita ovat mm. 1) arvovaltaiset kirjoitukset, 2) arvovaltainen traditio, 3) arvovaltaiset henkilöt (apostolit eli ylösnousemuksen todistajat, saarnaajat, seurakuntien vanhimmat).

    Tykkää

  6. jatkoa…
    Kristinusko “peri” juutalaisuudesta pyhien kirjoitusten kokoelman, jonka rajoja ei oltu virallisesti määritelty. Varhainen kristinusko ei ollut kirjauskonto siinä määrin kuin juutalaisuus, sillä uskon keskipisteenähän oli Jeesus Kristus. Suurin arvovalta oli Jeesuksen opetuksessa ja sanoissa, jotka kiersivät suullisena perimätietona seurakunnissa. Toissijaisena auktoriteettina Kristukseen uskovat vetosivat Vanhaan Testamenttiin profeetallisia ja messiaanisia piirteitä valikoivasti korostaen. Kristillisiä kirjoituksia alkoi syntyä ensimmäisen vuosisadan puolivälissä. Noin vuodesta 70 lähtien muistoja Jeesuksen puheista ja teoista oli koottu kirjoiksi, joita ryhdyttiin kutsumaan evankeliumeiksi (“hyvä sanoma”). Neljän evankeliumin valinta oli kompromissi yhteen evankeliumiin rajoittumisen ja paljon suuremman määrän hyväksymisen välillä. Uuden Testamentin kaanonin synty on ollut siis pitkä prosessi eri kokouksineen, jonka lopputulemana oli lukkoonlyöty arvovaltaisten kirjoitusten luettelo. “Oikeaoppiset” kirkkoisät olivat ratkaisevassa roolissa Uuden Testamentin kaanonin syntyprosessissa.
    Täsmällisiä uskontunnustuksia syntyi 200-300-luvuilla, joihin varhaiset kristityt tiivistivät uskonsa sisällön, muodostuivat tn. kastettaville esitetyistä kysymyksistä. Kuten Johanneksen kirjeessä (1 Joh. 4:2) oikeaoppisuuden testinä on kysymys, tunnustaako asianomainen “Jeesuksen Kristuksen ihmiseksi, lihaan tulleeksi.”
    Mitä pidempi aika kului Jeesuksen ylösnousemuksesta, sitä suuremman painoarvon oikeaoppisuuden määrittelyssä saivat arvovaltaisten ihmisten suorittama tradition ja kirjoitusten tulkinta. Kuinka paljon historian kuluessa on tapahtunut ns. harmonisointia erilaisten tulkintojen ja kirjoituksiin sisältyneiden ristiriitojen häivyttämiseksi, jää kysymysmerkiksi.
    Johanneksen evankeliumissa Hengen ääni ei ole sidottu uskomusten tai lukkoonlyödyn tradition varaan. Aidon opetuksen tuntomerkki on se, että siinä kuuluu Jeesuksen ääni eli Hyvän Paimenen ääni, joka johtaa seurakuntaa “kaikessa totuuteen”. Pyhän Hengen ääni seurakunnassa korostaa Kristusta ja tuo Hänet kaikessa keskiöön.

    Tykkää

  7. Hyvin kirjoitettu blogi. Mikäli ymmärsin sinnepäinkään oikein, niin ”seurakunnan neuvot” eivät ole tasaveroisessa asemassa Pyhien kirjoitusten kanssa. Seurakunnan neuvot eivät siis ole yhdenvertaista Jumalan sanaa Raamatun rinnalla.

    Blogisti toteaa mielestäni täysin oikein, että ”ilmoitus ei jatku seurakunnassa.” Tämä noudattaa täysin reformaation keskeistä ”sola scriptura”-periaatetta: Pyhät kirjoitukset ovat yksin opin normi. Jumalalta ei ole tulossa/tule uutta ilmoitusta, ilmoitus ei jatku.

    Ketä kiinnostaa, niin Valde Palola kirjoitti asian tiimoilta Siionin Lähetyslehdessä 7/2012.

    Tykkää

  8. Tämä ei nyt varsinaisesti liity tähän kirjoitukseen, mutta keskustelin parin evankelisluterilaisen kirkon ulkopuolelta tulevan kristityn kans kasteesta ja he oli vahvasti sitä mieltä että lestadiolaisuudessa ja luterilaisuudessa KÄYTÖSSÄ oleva lapsikaste ois Raamatun vastainen. He siis sanoivat että vasta sillon mennään kasteelle kun ollaan otettu Jeesus Vapahtajana vastaan, eli ei siis lapsikastetta. Siterattiin Jeesuksen lausetta ”Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny uudesti, ylhäältä, hän ei pääse näkemään Jumalan valtakuntaa.”

    Juhani Uljaan Peltoon kätketty aarre-kirjassahan kasteesta kirjotetaan näin: ”Kasteessa Jumala liittää lapsen oman seurakuntansa yhteyteen hoidettavaksi. Siitä alkaa kilvoitus Jumalan lapsena. Kun lapsi varttuu, alkaa taistelu syntiä vastaan. Kaste velvoittaa meitä siihen. Paavali kirjoittaa roomalaisille: ”Me kaikki, jotka olemme Jeesuksessa Kristuksessa kastetut, olemme hänen kuolemaansa kastetut. Niin me olemme siis hänen kanssaan haudatut kasteen KAUTTA kuolemaan, että niin kuin Kristus on kuolleista Isän kautta herätetty, niin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.”

    Tämä eroavaisuus on pistäny mut aika hämilleen. Osaako kukaan Raamattua paremmin tunteva kuin minä, selittää tätä eroavaisuutta?

    Tykkää

  9. Onko kasteen varsinaisen sisällön kannalta merkitystä tapahtuuko se lapsena vai aikuisena? Minusta ei näytä siltä. Joka tapauksessa, miksi lapsi ei saisi jo iloita kasteesta? Muistan lapsena (alakouluikäisenä) että olin iloinen kun minut oli kastettu. Jos minua ei olisi, niin olisin halunnut sen.

    Tykkää

  10. Ensin tulee usko ja sen jälkeen kaste. Näinhän me opetamme. Jos lapsikaste olisi raamatun vastainen niin se tarkoittaisi silloin sitä, että lapsella ei olisi uskoa, ja se on vastoin Jeesuksen opetusta lapsenkaltaisesta uskosta.

    Tykkää

  11. Lisäyksenä Juhanan ja Olofin kommentteihin ja Jeesuksen päättyneeseen ilmoitukseen::

    Pienellä lapsella ei ole epäuskoa. Meissä oleva perisynti ei tarkoita sitä, vaan taipumusta syntiin.

    Jos lapsikaste puuttuu, myöhemmin uskon lahjan avautuessa avautuu myös kasteen sakramentti.

    Tykkää

  12. Mielenkiintoinen, eikä kovin yksioikoinen kysymys. Minusta esimerkiksi rovasti Laestadius kyllä hyväksyi kirkon kastekäsityksen, mutta ikäänkuin sormia ristissä vaivihkaa selän takana pitäen.

    Tärkeintä rovastin (radikaali)pietistiselle uskonkäsitykselle oli uudestisyntyminen, subjektiivisesti koettava sydämen sovitus. Lapsikaste ei Laestadiukselle varmastikaan ollut raamatunvastainen, mutta sellaisenaan täysin toisarvoinen asia. Tässä mielessä kyllä väistämättä pikemminkin painottuu Emminkin ensimmäisessä kappaleessa esiinnostama babtistinen kuin periluterilainen kastekäsitys.

    Tykkää

  13. Lyhyitä kommentteja muiden fundeerauksiin

    Päättyneestä ilmoituksesta: Jeesuksen suusta on kuultu kaikki se, mitä pelastuaksemme tarvitsemme. Tähän meidän ei tule mitään lisätä, eikä Paavalikaan tarkoittanut näin tehdä. Ilmoituksesta erillinen asia on sitten tulkinta – jota myös Paavali harjoitti, Pyhän hengen ohjaamana. Ajattelisin, että Paavali ei ollut uuden ilmoituksen tuoja, vaan hän perusti sanansa (tulkintansa/opetuksensa) jo ilmoitettuun.

    Kasteesta: Voisiko ajatella, että kaste on pelastuksen kannalta tarpeellinen asia vain, jos kastamaton on ollut epäuskossa ja haluaa KÄÄNTYÄ kristityksi. Lapsi, joka ei ole epäuskossa vaan on syntymästään Jeesuksen oma, pelastuu ilman kastettakin. Miksipä emme silti heitä heti kastaisi, kun halu on, että kaikki kastetaan. Joku osaa varmaan avata ja selittää paremmin.

    Tykkää

  14. Roosan ajatuksia herättävään kirjoitukseen viitaten muutamia pohdintoja:
    “Jumalan olemuksen mysteeri säilyy tyhjentämättömänä ilmoituksen ympärillä ja sisällä: Jumala on jotain sellaista, jota ei voida vangita inhimilliseen käsityskykyyn.”
    Mielestäni inhimillinen käsityskyky ja Pyhän Hengen kautta avautuva uskon ymmärrys eivät välttämättä sulje toisiaan pois, mutta voivat hyvin “täydentää” toisiaan. Joka tapauksessa inhimillinen käsityskyky ja järki on aina hyvin rajallinen. Järjellisen logiikan ja filosofisen päättelyn avulla voimme yrittää selittää uskonasioita, ja harjoittaa uskonnonfilosofiaa, mutta jos Pyhä Henki ei valaise ymmärrystämme, silloin kierrämme Jumalan Sanaa kuin “kissa kuumaa puuroa” ja sotkeudumme omaan näppäryyteemme, niin että “Jumala taivaassakin ihmettelee, kuinka viisaita me olemmekaan” :-). Em. lainaus Lutherilta.
    “Mitään uutta ilmoitusta ei voi siis syntyä Pyhässä Hengessä vaan Pyhä Henki avaa olemassa olevaa totuutta.”
    Itselleni rakkaassa Johanneksen evankeliumissa (Joh 14: 6-7) Kristus sanoo: ”6) Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani. 7) Jos te tunnette minut, opitte tuntemaan myös minun Isäni. Te tunnette hänet jo nyt, olettehan nähneet hänet.” Seurakunnan ytimessä on Kristus, joka säteilee ympärilleen armoa ja totuutta ja antaa sille elämänvoiman vrt. viinipuu-vertaus. Kristus ja seurakunta muodostavat kokonaisuuden, jolloin seurakunta Kristuksen “mystisenä” ruumiina heijastaa Hänen armoaan ja totuuttaan kutsuen elämään Hänen yhteydessään. Kristitylle koko Raamattu on todistusta Kristuksesta, jonka kaari ulottuu alkulankeemuksesta ylösnousemukseen.
    Kasteesta: Varhaiskristittyjen aikaan kastettiin usein kokonaisia perheitä ja huonekuntia, kun perheenpää eli perhekunnan johtaja (mies) sai parannuksen armon (1 Kor. 1:16, Apt.t. 16: 29-33). Kun Uusi Testamentti puhuu kastetuista perhekunnista, se tarkoittaa aina joukkoa eri-ikäisiä ihmisiä vauvasta vaariin, sisältäen kaikki perheenpään valtaan kuuluvat ihmiset (vaimo, lapset, orjat, orjien lapset, kasvattilapset, löytölapset, orvot sukulaislapset jne.).
    Itse olen äitinä “intuitiivisen” ja yksinkertaisen uskon ymmärryksen kautta ymmärtänyt aina pienen vauvan ja lapsen uskon “mystisen” ydinolemuksen esikuvallisuuden, pyhyyden ja taivaskelpoisuuden Jumalan kasvojen edessä, jo idusta alkaen, jota mitkään spekulaatiot eivät horjuta.

    Tykkää

  15. Roosa kirjoitti:

    ”Raamatun kirjoittamista on johtanut Pyhä Henki: 'Jokainen sen kirjoituksista on Jumalan Hengestä syntynyt' (2.Tim. 3:16). – –
    Pyhä Henki siis valaisee ilmoitusta. Sen tehtävä on ylösnousemuksen jälkeen johtaa kohti totuutta ja Jumalan tuntemista jo annetun ilmoituksen perusteella. – –
    Pyhä Henki tekee elävää työtä jo ilmoitetun Sanan perusteella.”

    Tähän täytyy sanoa, että minä ymmärrän aivan samoin, eli että Pyhä henki ei tuo meille mitään uutta ilmoitusta. Se/Hän vain auttaa ymmärtämään jo ilmoitettua.

    Asian näin ollen esittäisin nyt kysymyksen: Mikä erottaa esim. Paavalin kirjoitukset ja sanat Lutherin, Lestadiuksen tai muiden uskovaisten puurosta, Srk:n julkaisuista jne? Itse näkisin, että kaikki ne ovat Jumalan hengestä syntyneitä. Eivät kuitenkaan ilmoitusta, vaan tulkintoja. Samalla näkisin, että Pyhä henki ei tee meistä ihmisistä (yksilöistä, ryhmistä, joukoista) erehtymättömiä tai kaikkitietäviä. Pyhä henki antaa ymmärrystä, ei ymmärryksen.

    Tykkää

  16. Lapsen usko on tietenkin noin, mutta kyllä perisynti on kauhistuttavampi asia kuin pelkästään ”taipumus syntiin”.

    Ihminen on täysin pois poikennut – jo vauva. Ihminen on totaalisesti kääntynyt pois päin Jumalasta eikä itse edes halua pelastusta.

    Mutta tämänkin yli pääse kun on Kristuksen verellä lunastettu ja uskolla saa tämän ansion omistaa. Kukapa lasta vahvemmin…

    Tykkää

  17. Kyllä Raamatun kirjoituksille – mukaanlukien Paavali – kuuluu oma arvovaltansa suhteessa myöhempiin kaanonin ulkopuolisiin Augustuksesta SRK:n julkaisuihin… 🙂

    Vaikka sanomme, että Raamattu on Jumalan sanaa ja Pyhän Hengen inspiroimaa, sen ei tarvitse edellyttää sanainspiraatio-oppia fundamentalistisessa mielessä, mikä johtaisikin raamatuntulkinnallisiin umpikujiin ja jopa epäuskoon… Raamattu sisältää Jumalan sanaa eli Jumalan viestin, jonka ihmiset ovat kirjoittaneet kuitenkin muotoon, missä heijastuu mm. kunkin ajan fysikaalinen maailmankuva. Pyhän Hengen tehtävänä oli opettaa ja tulkita myös, mikä VT:n ilmoituksesta oli edelleen pidettävää: ”Mutta kun hän tulee, totuuden Henki, johdattaa hän teidät kaikkeen totuuteen.” (Joh.16:13) Niinpä tämä alkuseurakunnalle kirkastunut uskontulkinta sai Jumalan johdatuksesta kanonisoiduissa kirjoituksissa auktorisoidun aseman.

    Evankeliumi lähti liikkeelle suusanallisena, vaikka ensimmäiset kirjalliset muistiinpanot varmaan tehtiin jo Jeesuksen toiminnan aikana. Kun Kristuksen toinen tulemus aina vain viipyi ja ensimmäisen sukupolven Jeesuksen seuraajat vanhenivat ja kuolivat, kasvoi kirjoitettujen todistusten merkitys, – kunnes vuosisatojen päästä oltiin tilanteessa, jossa liikkeellä oli lähdearvoltaan hyvin monentasoisia tekstejä ja tulkintoja moneen, myös harhaanjohtaviin suuntiin. Täytyi suorittaa enemmän tai vähemmän lähdekriittinen tekstien valikointi ja kanonisointi, mikä ei kumonnut sitä tosiasiaa, että eri puolilla kristikuntaa säilyi jumalanpalveluskäytössä muitakin pyhiä tekstejä. Ja varmaan oli kaukaisia ja eristyksessä olevia seurakuntia, joissa kristillinen kultti ja elämä jatkui ja rakentui edelleen pelkästään suullisen perimätiedon, evankeliumin ja Hengen tulkinnan varaan.

    Teemasta ylösnousemuksen todistajia: Eusebius kertoo Edessan kuninkaan Abgarin ja Jeesuksen välisestä kirjeenvaihdosta. Ylösnousemuksen jälkeen apostoli Tuomas olisi lähettänyt Taddeuksen, yhden seitsemästäkymmenestä, parantamaan ja julistamaan evankeliumia Edessaan. – On perimätietoa, jonka mukaan Jaakob Sebedeuksenpoika saarnasi Espanjassa, Pietarin veli Andreas Byzantionissa, Mustanmeren rannoilla sekä Gergiassa. Simon Kiivailijan kerrotaan saarnanneen mm. Mauritaniassa, Armeniassa ja Britanniassa. Matteus saarnasi Persiassa ja Etiopiassa. Evankelista Markusta pidetään Afrikan ja Egyptin apostolina. Johannes johti seurakuntaa Efesoksella, Filippus ja Bartalomeus saarnasivat mm. Vähässä Aasiassa. Apostoli Tuomas levitti evankeliumia Intiaan, mahdollisesti Kiinaan asti ja hänen hautansa sijaitsee Intian Madrasissa…

    Tykkää

  18. Jeesus sanoi heille: ”Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja psalmeissa on minusta kirjoitettu.” Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset. Hän sanoi heille: ”Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava parannusta ja syntien anteeksiantamista.Te olette tämän todistajat. (Luuk. 24:44-48)

    Roosan blogikirjoitus käsitteli Jumalan erityistä ilmoitusta Raamatussa ja Jeesuksessa Kristuksessa. Lisäksi kristinopin (1948) sanoin, me voimme kokea Jumalan yleistä ilmoitusta myös ”luonnossa, elämämme kohtaloissa ja kansojen vaiheissa. Hän puhuu meille omassatunnossamme.” Makro- ja mikrokosmoksen ihmeet luonnonlakeineen puhuvat meille Jumalamme hämmästyttävästä valtasuuruudesta.

    ”Uutta ilmoitusta” sisältyy katolisen ja ortodoksisen kirkon Maria-opetukseen. Paljon kuitenkin enemmän pohjoismaisten luterilaisten kirkkojen liberaaliteologiaan, jossa perusasenne ei ole kuunnella Raamatun sanomaa, vaan poimia vain se, mikä sattuu sopimaan vahvoihin ennakkokäsityksiin (tänään ilmoitettiin puolenkymmnen papin erottamisesta sen vuoksi, että he virkakysymyksessä ovat samaa mieltä edelleen, kuin mikä oli kirkon virallinen kanta 30 vuotta sitten). – Jostain vastaavasta perusteellisesta väärinkäytöstä on kyllä kysymys myös silloin, kun Kristuksesta on tehty keskiluokkaisen kulutusyhteiskunnan tai nationalistisen militarismin takuumies. – Lievimmillään uuden ilmoituksen ja tulkinnan välinen ero on veteen piirretty. Mutta pisimmälle vietyinä uuden ilmoituksen perusajatus lienee kristinuskoon enemmän tai vähemmän pohjautuvissa; islamin, Jehovan todistajien ja mormonien uskoissa…

    Vl-kristillisyydessämmekin tätä ”uuden paremman ilmoituksen” -ajattelua on edustanut mm:

    1) henkioppi 1970-luvun malliin
    2) asenne ”tähän ei raamatuita tarvita”. Oli aikoja, jolloin rivikristityn raamatun lukeminen oli jopa epäilyttävää; ehkä jopa väärän hengen merkki, ensisijaisia olivat kristillisyyden julkaisut (joissa selitettiin oikein! raamatuita)
    3) hybertiukka suhtautuminen alkoholiin (huom. en ole kuitenkaan Keskustan kanssa samoila linjoilla sen pyörtäessä alkuvuodesta alkoholipolitiikan kiristyslupaukset heti kun asiasta nousi ns. kohu)

    Ja oli aikoja jolloin varmaan olisi itse Kristuskin laitettu bannaan, jos sellainen pitkätukkainen, parrakas, tyhjäntoimittaja ja työtön kiertolainen olisi meidän joukkomme ilmestynyt 🙂 No onneksi emme ole enää niin ”viisaita” ?

    Tykkää

  19. Markulla taas hyvät kommentit, niin kuin aina. Minunkin silmissäni Paavalin kirjeet nauttivat erityistä arvovaltaa. Paavalin opetukseen voimme hyvällä syyllä luottaa, sillä hän oli Jumalan suoraan valitsema mies. Kehenkä siis Jeesuksen ja tämä omien opetuslasten jälkeen enempää luottaisimme…Näin minä olen asian itselleni perustellut. Mielestäni sanottu on parempi peruste kuin se, että ao. kirjeet on sisällytetty Raamattuun. Minulle siis Paavalin kirjeet olisivat pyhiä, vaikka ne olisi päätetty jättää uuden testamentin ulkopuolelle.
    Onko näin väärin ajatella?

    Tykkää

  20. Markun listaan vielä lisänä ehdoton ehkäisyvastaisuus. Huom. olen asiassa hyvinkin konservatiivinen. Paino sanalla ehdoton.
    Kolmoskohtaa en komppaa, ellei sitten asia ole kääntynyt joskus tuon alkoholin suhteen niin, että absolutismi on ehto pelastumiselle. Itse ymmärrän absolutismin olevan kaunis ja raamatullinen tapa varjella heikkoja, joita suomalaisissa on paljon. Kukaan ei traumatisoidu tai kuole, jos ei käytä alkoholia 🙂
    Ehkä sellaisten on helpompi hyväksyä linjaveto, joilla on lähipiirissä alkoholismia tai jotka kohtaavat asian nurjat puolet työssään. Uusi ilmoitus lasten synnyttämisellä autuaaksi tulemisesta puolestaan rikkoo ja voi aiheuttaa jopa ajallisen tai hengellisen kuoleman. Todellista romahdusta tai sukupolvien yli jatkunutta traumataakkaa kokematon ei ehkä pysty ymmärtämään, mitä umpikuja ko. asiassa voi merkitä.
    Kaiken kaikkiaan seurakunnan neuvojen ja uuden ilmoituksen välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä.
    Voiko uusi ilmoitus olla myös räväkkää reformin ajamista? Välillä sellaistakin mietin 🙂

    Tykkää

  21. Nyyti: ”Markun listaan vielä lisänä ehdoton ehkäisyvastaisuus. Huom. olen asiassa hyvinkin konservatiivinen. Paino sanalla ehdoton.”

    Tuosta asiasta olen tismalleen samaa mieltä. Tiukka ehdottomuus tuli lakihenkisen opetuksen myötä samalla kuin ”uuden ilmoituksen” muutkin överiksi menneet kiellot 70-luvulla. Kukaan ei pysty sanomaan, kuinka paljon pahaa juuri tämä ehdottomuus on perheissä aiheuttanut. Varmaa vain on, että paljon. Mieluusti yhä unohdetaan, että VASTA vuonna 2009 uskalsi ensimmäinen uskovainen terveydenhoitaja älähtää julkisesti tämän lukemattomia äitejä, lapsia ja isiä raskauttaneen asian. Edelleenkään ei pidä väheksyä äidin uupumusta normaalina väsymisenä ja jatkuvien raskauksien alla sairastumista selittää uskovaiselle tarkoitetuksi ristiksi.

    Luukkaan 9.luvussa uskovaiselle kuuluvasta rististä viitataan usein näihin Jeesuksen sanoihin:

    23. ”Ja hän sanoi kaikille: ”Jos joku tahtoo minun perässäni kulkea, hän kieltäköön itsensä ja ottakoon joka päivä ristinsä ja seuratkoon minua.
    24. Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän kadottaa sen, mutta joka kadottaa elämänsä minun tähteni, hän pelastaa sen.”

    Ajattelen, että nuo jakeet liittyvät kiinteästi koko luvun sanomaan ja tilanteeseen opetuslasten kanssa sillä hetkellä ja ennakoiden tulevaa.Ymmärrän, että Jeesus tarkoittaa Hänen seuraajiensa ristillä Häneen uskomista ja Hänen tunnustamista vapahtajakseen, eikä suinkaan heikompien äitien ajamista perheineen umpikujaan. Tiedän vuosikymmenten ajoilta aivan riittämiin näitä surkeita esimerkkejä – vain ja yksin juuri tämän tiukan ja ehdottoman ehkäisykielteisen opetuksen ajamina.

    Nykyäänkin kristityt kokevat todellista vainoa eri puolilla maailmaa Jeesuksen tunnustamisen tähden.

    Nyyti: ” Itse ymmärrän absolutismin olevan kaunis ja raamatullinen tapa varjella heikkoja, joita suomalaisissa on paljon. Kukaan ei traumatisoidu tai kuole, jos ei käytä alkoholia :-)”

    Hyvin ”muotoiltu” ja olen tismalleen samaa mieltä! Kuinka hirvittävää tuhoa ja määrättömiä kustannuksia juopottelu aiheuttaakaan yhteiskunnallisesti juuri meillä Suomessa. Johtuuko se geeneistä?

    Sen sijaan ehdoton ehkäisykielto on saanut todella murheellisia ja raskaita perhekohtaloita ”uusien 70-luvun tulkintojen” seurauksena. Sellainen ei ollut vallalla minun lapsuudessani uskovaisten keskuudessa. Silloin lääkäreitä sai kuunnella ja jos oli tarvetta, tehtiin vaikka sterilointi, koska ehkäisymenetelmät eivät olleet vielä yleisiä. Kenties ”luonnonmenetelmätkään” eivät olleet kiellettyjä yhteisen rakkauden vaatimuksesta.

    Markun ja Nyytin listan jatkeeksi lisään myös samaan 70-luvun harhojen listaan vaientamisen. Se on hyvin paha ase. Sitä on harjoitettu oikein olan takaa, sekä suoraan, että epäsuoraan.

    Ns. 70-luvun lakihenkinen harhaoppi on kaikkineen suuri mätäpaise historiassamme. Kuinka paljon sen seuraukset ovat korjaamatta?

    Lienee suurin osa koko hoitokokousrevohkasta saman lakihenkisen opin hedelmiä – sekä entiset, että nykyiset?

    MIksi SRK ei uskalla paljastaa, kuinka juuri sen ohjeistuksella ja todellisuudessa organisoimana kyseiset överit tulkinnat vyörytettiin KOKO lauman päälle ja samalla vaadittiin ehdotonta sitoutuneisuutta kaikkien ”uusien överien tulkintojen” noudattamista ja harjoitettiin vahvaa vaientamista?

    MIksiköhän Jeesus ei puhutellut fariseuksia lempeästi – päinvastoin?

    Jeesus tunsi Jumalan antaman oikean lain, mutta fariseusten omat ihmissäädökset hän tuomitsi jyrkästi ja toimi itse vastoin niitä.

    Tunnistatteko te 70-luvun harhoissa Jeesuksen opetuksen?

    Jos kuka, niin Paavali tiesi mistä oli kysymys lakihurskaudessa ja lahjavanhurskaudessa – ja tiesi omasta menneisyydestään tasan tarkkaan, mikä oli uskovaisen risti: Jeesuksen tunnustaminen vapahtajaksi ja lunastajaksi.

    Tulipa taas tömäkkää tekstiä! Koittakaa kestää!
    ( näihin ”leivisköihin” on tyytyminen..)

    Tykkää

  22. Vielä ilmoituksesta: sanapeliä ja piirileikkiä voimme tietysti jatkaa aina siihen; että Jeesustakin syytettiin uudesta ilmoituksesta ja jyrkästä muutosvaatimuksesta… – Ja siitä muutoksen nopeudesta: hitaasti hyvä tulee 🙂 ja kun korjausliikettä kukaan ei edes huomaa, ei tarvi kenenkään kokea olleensa väärässä. Kun on kuollut viimeinenkin 1970-luvun kokenut, ja tuhottu tai suljettu viimeinenkin arkistolähde niin katso: ongelmaa ei enää ole, – vai onko sittenkin? – Yhteisön hallitseminen totalitäärisesti on aina edellyttänyt myös sen muistin hallitsemista!

    ”Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi: `Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja. Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” (Matt. 25-28)

    PS. Niistä suurista perheistä vielä täältä kehä kolmosen ulkopuolelta: ainakin itä- ja pohjois-Suomessa kymmenlapsiset ja suuremmatkin perheet ovat olleet vuosisatoja ihan kooltaan normaaleja herätysliiketaustasta tai uskonnollisuudesta riippumatta. Tällä en kiistä sitä lukuisia kertoja todettua tosiasiaa, että siinäkin asiassa mentiin äärilaidan kireyteen 1970-luvulla.

    Tykkää

  23. Markku: ”Tällä en kiistä sitä lukuisia kertoja todettua tosiasiaa, että siinäkin asiassa mentiin äärilaidan kireyteen 1970-luvulla.”

    Ei jäänyt 70-luvulle. Vuonna .2009 asia otettiin julkisuudessa esille, koska se oli ongelma edelleen.

    Tykkää

  24. Mielestäni kaikenlaisen ehdottomuuden kohdalla kannattaisi pysähtyä ja hiljentää vauhtia, jotta säilyttäisi herkkyyden ja osaisi katsoa, mutta myös nähdä tarkasti.
    Timoteuskirjeessä todetaan muuten mielenkiintoisesti: (1. Tim. 2:14-15) ”…eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen. Mutta hän on pelastuva lasten synnyttämisen kautta, jos hän pysyy uskossa ja rakkaudessa ja pyhityksessä ynnä siveydessä.” Tässä ei siis sanota, että nainen on pelastuva Kristuksen kautta?! Timoteuskirjeen perusteella voisin äkkiseltään tehdä tulkinnan, että juuri synnyttämällä nainen hyvittää ihmiskunnalle ja Jumalalle (?) Eevan aiheuttaman alkulankeemuksen ja siitä seuranneen synnin kirouksen?
    Raamatun tekstit ovat toisinaan hyvin ristiriitaisia ja keskenään toisensa kumoavia, että ei ole ihme, jos syntyy harhaoppeja ja vääriä tulkintoja. Kaikkihan lähtee alkutekstin kääntämisestä, jo kääntäminen itsessään on tulkintaa ja kompromissien tekemistä yksittäisten sanojen ja merkitysten suhteen. Kristinuskon opillinen tulkinta, jossa Paavalilla on ehdoton auktoriteetti, on sittemmin rakennettu latinan kielellä pääosin kreikan kielisestä Uudesta Testamentista. Paavalin sanat Ateenan Areiopagilla (Apt.t. 17:26-28) Jumalan tarkoituksesta lienevät totta, että ”ihmiset etsisivät Jumalaa ja kenties hapuillen löytäisivät hänet. Jumala ei kylläkään ole kaukana yhdestäkään meistä: hänessä me elämme, liikumme ja olemme”.
    Radikaalista reformaatiosta: reformaation eli uskonpuhdistuksen tarkoituksena on paluu entiseen eli alkuperäisen apostolisen opin ns. uudelleen löytäminen. Tällöin vallitsevia käytänteitä, opetusta ja traditioita tarkastellaan kriittisesti ja analyyttisesti: mikä on totta, mikä on harhaa suhteutettuna Raamatun ilmoitukseen, mikä on painoarvo milläkin asialla, mikä on pelastuksen kannalta olennaista jne. Pahimmillaan reformaatio suistuu hyökkäävän radikalismin puolelle, niinkuin Lutherin aikaan tapahtui mm. uudestikastajien kohdalla, jotka halusivat mm. paluuta VT:n aikaiseen moniavioisuuteen tyttöjen pakkonaittamisten kautta. Tavoitteena oli luoda “Uusi Jerusalem” maan päälle. Usein erilaiset radikaalit ilmiöt ja ehdottomat opetukset syntyvät vastareaktiona vallitsevaan yhteiskunnalliseen murrokseen, kuten myös 1970-luvulla kristillisyydessämme tapahtui. Opillisten harhojen lisäksi mielestäni olisi siis nähtävä erilaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden provosoima vaikutus, tilannetekijöiden ja ryhmän lainalaisuuksien vaikutus ihmisten käyttäytymiseen, (ryhmään kuulumisen paineen ja mukautumisen ympäröivän yhteisön toimintakulttuuriin). Lisäksi jos puhumme oikean Raamatun tulkinnan ja opin perusteista, meidän tulee olla tietoisia myös sananpalvelijoiden puhevallasta ja sitä seuraavasta vastuusta yli seurakunnan. Ns. vastuuttomuuden ansa tarkoittaa sitä, että kuka tahansa uskovainen ihminen voi epäsuotuisissa oloissa, ryhmän paineessa ja epäselvässä tilanteessa muuttua vallan väärinkäyttäjäksi.

    Tykkää

  25. Aamen. Arvostan Kirsi kykyäsi hahmottaa kokonaisuuksia monesta eri näkökulmasta astuen irti yksilötasolta unohtamatta ja vähättelemättä yksilön kokemusta. Ilmiöiden ymmärtäminen tekee ne siedettävämmiksi ja lopulta ohjaa meitä jokaista suhtautumaan itseemme ja toisiimme armollisemmin. Tämä ei tarkoita sitä, että oman vastuun voisi laistaa ja syyttää vain olosuhteita. Parastakin tarkoittaen olemme joka ikinen menneet useasti harhaan eikä motiivien puhtaus pyhitä tekoa, jos se on aiheuttanut vahinkoa.

    Tykkää

  26. Tuosta Timoteuskirjeen kohdasta; Paavali tosiaan tuntuu väliin argumentoivan kuin lonkalta improvisoiden, mutta en ole kyllä kenenkään kuullut ottavan kyseistä kohtaa sillä tavalla täydestä, että se kumoaisi Paavalin muun sovitusteologian. – Ehkä taustalla oli vielä oman aikansa ajatuskuvio liittyen siihen ajatukseen, että syntiinlankeemuskertomuksessa nainen oli antanut ensin periksi houkutukselle…

    Väliin Paavali on kovin lyhyt porstuainen ja herkkähipiäinenkin ja itsekorostuskin välliin haesoo, niinkuin tahtoo meillä itsekullakin 🙂

    ”Mutta Jumalan armosta minä olen se mikä olen, eikä hänen armonsa minua kohtaan ole mennyt hukkaan. Olen tehnyt enemmän työtä kuin kukaan heistä, en tosin minä itse, vaan Jumalan armo, joka on ollut voimani.” (1.Kor. 15:10)

    Tykkää

  27. Mutta vielä tuon alkoholipolitiikan ”uuden ilmoituksen” 🙂 tiimoilta. On hiukka eri asia ottaa kantaa alkoholiin yhteiskunnallisesti kuin teologisen etiikan syntiopin näkökulmasta. Niinpä, kannatan minäkin maahamme kieltolakia!

    Päivämiehen tänään ilmestynyt numero otti pääkirjoituksessaan ”Kannattaa äänestää” hyvin kantaa kristillisten arvojen puolesta kirjottaen mm. ”Sen vuoksi tärkeää tukea ehdokasta, joka kannattaa kristillisä arvoja ja toimii niiden mukaisesti”. Kirjoituksesta vaan puuttui se, että on tärkeää ottaa nämä arvot myös puoluetta valitessa huomioon. Yksittäisten edustajien kristillisistä arvoista ja pyrkimyksistä ei ole paljoa hyötyä, jos ne ovat muuta kuin puolueen virallinen linja. Äänten kerääjiksihän tällaiset eksoottiset muinaisjäänteet ovat tietysti tervetulleita!

    Itse en voi äänestää esim. Suomen Keskustaa enkä Kokoomusta, koska ne puolueina mm.
    1) hyväksyvät täysin nykyisen aborttilain sallimat murhat
    2) eivät pyri ns. tasa-arvoisen avioliittolain kumoamiseen
    3) ovat sanoutuneet irti alkoholilain tiukentamisesta

    Ja onko joku huomannut jonkun näiden puolueiden kristityistä ehdokkaista kampanjassaan pitäneen ääntä tällaisten eettisten asioiden puolesta? Poliittinen vakavasti otettavuushan siinä kärsisi. Jo vuosia sitten tällainen selkärankaisuus ulospäin määriteltiin ”kirkon vennamolaisten” rooliksi. Uskontoa ei kuulemma saanut sekoittaa politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitoon. Mutta mitähän Herramme sellaisesta asenteesta olisi sanonut?

    Tykkää

  28. Markku, olen hyvin pitkälti samaa mieltä tuosta, mitä sanoit suhtautumisesta alkoholiin. Absolutismi on hyvä ajallinen arvo, mutta hengellisenä vaatimuksena se on väärä. Kieltolakia en kuitenkaan ehkä kannata, sillä kriminalisointi tuottaa järjestäytynyttä rikollisuutta.

    Keskustapuolueen arvoista: Kun avioliittolaista viimeksi äänestettiin, niin keskustan kansanedustajista yli 90 % äänesti mielestäni ”ei” eli olivat hylkäämisen kannalla. Muita kielteisiä olivat PS ja Kd. Katsoinko prosentit väärin?

    Abortista: Se on tappamista, ja kristittyinä meidän tulee pitää esillä raamatun sanaa ja siihen perustuvaa kantaamme. Lakeja ei kuitenkaan Suomessa säädetä sillä perusteella, onko joku asia syntiä vai ei jonkun uskonnon mukaan. Tämä asia on hyväksyttävä ja samalla todettava, että ketään ei voida pakottaa ”synnittömään” ja Jumalan sanan mukaiseen elämään. Eri asia on sitten tuo omantunnon vapaus, oikeus kieltäytyä tappamasta.

    Kumpa voisimmekin kaikki viattomat lapset säästää, ja saada abortit loppumaan…mutta asia ei muuksi muutu, jollemme saarnaa Jumalan sanaa avoimesti ja rohkeasti. Tätä kylvötyötä voi toki harjoittaa eduskunnassakin, en minä sitä, mutta ennen kaikkea muualla!

    Nyt oli vähän sekavaa ajatusvirtaa näin iltamyöhäisellä.

    Tykkää

  29. Jotkut eivät suostu pokkuroimaan yleistä ajanhenkeä, vaan tekevät omantuntonsa pakottamana hyvää kylvötyötä, kuten kristillisdemokraattien Mika Ebeling, jonka sivuilla on raastava aborttivideo herätyksenä kaikille.
    Arvostan myös Päivi Räsäsen toimintaa krtistillisten arvojen puolustajana, vaikka ääneni menikin toiselle.

    Tykkää

  30. Ymmärrän. Mutta: emme varmaan suhtautuisi asiaan yhtä tyynesti jos vaihdamme lauseen loogiselta merkitykseltään identtisiin:

    ”on hyväksyttävä, että Suomessa on laillista surmata juutalaisia”
    ”on hyväksyttävä, että Suomessa on laillista surmata kansanvihollisia”
    ”on hyväksyttävä, että Suomessa on laillista surmata kerettiläisiä”

    Kysymys ei ole vain jonkin uskonnon vanhentuneesta normista vaan ihan yleisinhimillisestä ja -maailmallisesta. Mutta olemme sokeutuneet; me vaan hyväksymme ”tosiasiat” ja keskitymme talouteen. – Uskomme Puolueeseen ja sen Johtajaan – tietysti oikeassa hengessä ja hyvällä omallatunnolla 🙂

    ”Mutta Jeesus vastasi: `On kirjoitettu: 'Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” (Matt. 4:4)

    Tykkää

  31. Voisiko Jumalan ”ilmoitus” sillä lailla jatkua nykyäänkin että ihminen tuntee esim. piston sydämessään joko epäuskon tai jonkin yksittäisen erehdyksen tähden. Ilmoituksella tässä postauksessa ilmeisesti tarkoitettiin että uutta ilmoitusta ei tule siitä miten ihminen vanhurskautetaan jne. Mutta esim. Lest aikana oli muistaakseni monilla naisilla joitain saman suuntaisia näkyjä kuin esim. Paavalilla. Miksei näin ole nykyään paitsi ehkä joissain liikkeissä.

    Lisäksi tutkin joidenkin muiden lest suuntien käytäntöjä. Esim esikoislest oppi on melkolailla sama kuin meillä paitsi lapin vanhinten korostaminen. Kuitenkin he eivät koristaudu ulkoisesti esim. naiset eivät meikkaa eivätkä käytä edes koruja vaatteissa. Em. asian voisi ajatella lakihenkiseksi mutta ONKO SE SITÄ OIKEASTI? Raamattuhan neuvoo koristautumaan sisäisesti eikä ulkoisesti. Eli tässä päädytään taas siihen että mitä Raamatusta voi poimia ja jättää pois. Nykyisinhän monissa tunnustuksellisissa kristinuskon suuntauksissa saatetaan pukeutua kuin joissain pthyi -lehdissä. Ja joku tapa on (pakko olla) oikea muttei varmastikaan kaikki.

    Mistähän johtuu ettei Jeesus puhu taivaasta suoraan meikäläisille vaikka Paavalille neuvottiin suoraan kenen luo mennä – minne kaupunkiin – mihin osoitteeseen. Tapahtuisipa meillekin näin. Kyllä vahvistaisi kummasti olemattoman heikkoa uskoa. Nyt joutuu sinnittelemään kuin neljän hevosen kiskoessa jäseniä irti eri suuntiin. So why all this mess????

    Tykkää

  32. Aivan Kenzo, kyllä Jumala puhuu omassatunnossakin, mutta sitäkin ilmoitusta kuten näkyjäkin kalibroimme Raamatun ilmoitukseen…

    Please, kannattaa allekirjoittaa oikeusministeriön sivuilla kansalaisaloite avioliiton palauttamisesta miehen ja naisen väliseksi. Puolustetaan yhdessä maailman vanhinta instituutiota, miehen ja naisen välistä avioiliittoa sekä lapsen oikeutta niin isään kuin äitiin! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175

    Ylen radio ykköseltä (areena) kannattaa kuunnella uuusintana tullut radioateljeen ohjelma Tshernobylistä ”Tähden nimi on koiruoho”.

    Ilmestyskirja nyt (1986): ”Silloin putosi taivaalta suuri, soihtuna palava tähti, ja maahan pudotessaan se täytti kolmanneksen virroista ja vesien lähteistä. Tähden nimi oli Koiruoho. Kolmannes vesistä muuttui karvaaksi kuin koiruoho, ja monet ihmiset kuolivat vedestä, koska se oli tullut myrkylliseksi.” (Ilm. 8:10-11)

    Tykkää

  33. Kristillisyytemme ja sen lehden SALARAKAS on ollut Puolue. Tärkeimmän puolueen perustaja oli eteläpohjalainen, tolstoilaista kristinuskon tulkintaa kannattava Santeri Alkio. Ehkä alkiolaisuuden antikirkollisuus vetosi omalla tavallaan syrjintää kirkollisissa piireissä kokeneisiin lestadiolaisiin… Luulen, että professori Jouko Talonen on pohtinut lukuisissa artikkeleissaan asiaa tältäkin kantilta.

    Päivämies-lehden ensimmäinen päätoimittaja oli Maalaisliiton ex-kansanedustaja. SRK:n historia kertoo, että kun 1950-luvun lopulla lehden painopaikka päätettiin vaihtaa Liitto-lehdestä laadun parantamiseksi Kalevaan, nousi asiasta Pohjois-Pohjanmaalla suoranainen kapinaliike SRK:ta vastaan, – kunnes suunnitelmasta luovuttiin. Sittemmin pappishajaannuksessa vastakkain oli maalaisliittolainen maallikkosiipi tukijana Liitto-lehti ja pääosin kokoomuslainen pappissiipi tukijana Kaleva-lehti. Osalla pappeja oli peräti AKS-, Lapuanliike- ja IKL -tausta! Kahdesta tällaisesta äärikansallisesta, jopa kansallissosialismia ihailleesta tuli sittemmin Oulun piispoja.

    1970-luvulla maalaisliitosta oli tullut valta- ja valtionhoitajapuolue; keskustapuolue. Jopa minusta oli luonnollista, että ”kristillisyyden yhteisiä kansanedustajaehdokkaita” asetettiin juuri kepun listoille ja että vaaliorganisaation kokouksia pidettiin Rauhanyhdistyksen toimitalolla. Lisäksi pidettiin jopa itsestään selvänä, että myös muiden puolueiden vl-kannattajat äänestävät heitä ja tekevät vaalityötäkin heidän puolestaan!

    Mutta, mutta – ei ole kristilisyytemme arvon mukaista, jos pitää paikkansa edelleenkin, että on organisoitu ennen näitäkin vaaleja jossakin/joissakin rauhanyhdistyksissä jopa virkistystoiminnan piirissä retkiä eduskuntaan Keskustan eduskuntaryhmän vieraiksi… Edelliselle päätoimittajalle taisin ihmetellä moneen kertaan, eikö kirkolliskokousuutisissa tai Päivämiehen pääkirjoituksissa olisi syytä ilmaista tukea hallituksen kirkkoasioita hoitavalle sisäministerille, kun hän rohkeasti esim. kirkolliskokouksen avauspuheessa otti kantaa aborteista kieltäytymisen, perinteisen avioliiton tms. puolesta. Mutta ei kun ei, sehän olisi voinut edistää ”kilpailevan puolueen” kannatusta kristillisyydessä. Sitten kun viimein kokonainen abortinvastainen kirjoitus julkaistiin, oli sen kirjoittajaksi valikoitunut ensi sunnnuntain vaaleihin Keskustan ehdokkaaksi lupautunut. – Jospa uuden päätoimittajan johdolla, tällaisesta salarakkaudesta Päivämieskin viimein pääsisi irti!

    Tykkää

  34. Ai jai..kirjoittaapa Markku mielenkiintoisesta, mutta arkaluonteisesta asiasta. Pakko sivusta kommentoida. Luin juuri Kari Hokkasen Maalaisliitto-Keskustapuolueen historian osa numero 4. Erinomainen kirja: hyvää, perusteellista historiantutkimusta.

    Yksi asia siinä jää muutaman melkeinpä sivulauseen asemaan: kristillisyyden, ylipäänsä lestadiolaisuuden rooli puolueen politiikassa, se sivuaa tietysti myös puoluerahoitusta. Tämä tuntuu olevan molempiin suuntiin hiukan ”tabu.”

    Tykkää

  35. Liekö ollut muita kuuntelemassa, mutta oli hyvä saarna Joonalla tänään Malmin kirkossa. Oli selkeä, lämmin saarna, ja sitä kuunnellessaa oli helppo uskoa Jeesuksen sovitustyöhön omalle kohdalleen, ja Jumalan huolenpitoon. Sellaista saarnaa on hyvä kuunnella.

    Tykkää

  36. Samat sanat Herttaneidin kanssa. Oli aivan ihana juhlahetki Hyvän Paimenen sunnuntaina Malmin kirkossa, Evankeliumitekstinä oli Joh 10: 1-16, ja saimme kuulla kuinka lauma kokoontuu aina Kristuksen, Hyvän Paimenen ympärille ruokittavaksi. Tie lammashuoneeseen kulkee aina Kristus-oven kautta.
    Kirkko oli täynnä väkeä ja kirkkokahvitkin maistuivat erityisen hyviltä, vai mitä Herttaneiti ? 🙂

    Tykkää

  37. Anonyymi

    Vasta viime aikoina olen havahtunut tähän. Ilmoitus on tosiaan olemassa Raamatussa. Ja vain siinä. Ilmoitus on päättynyt. Uusia ei voi tulla. Tästä on luettavissa netissä lisää. Kunpa tästä puhuttaisiin seuroissakin! Onhan tämä aivan perusasia että missä on jumalan ilmoitus meille.

    ”Vanhan ja Uuden testamentin profeetalliset ja apostoliset kirjoitukset ovat ainoa sääntö ja ohje, jonka mukaan kaikki opit ja opettajat on koeteltava ja arvioitava. – – Opetus jatkuvasta ilmoituksesta on ongelmallinen. Se alentaa tietyllä tapaa Raamatun arvovallan kristikunnan tradition aikana esiintyneitten merkittävien teologisten julkaisujen sekä eri aikakausien kirkolliskokouksien päätösten tasolle. Tämä on aikaansaanut sen, että opin kysymykset on tulkittu muuttuviksi. Luterilaisessa traditiossa ajatus jatkuvasta ilmoituksesta on tuntematon. ”

    https://freepathways.wordpress.com/2012/09/11/valde-palola/

    Näin iso ja samalla yksinkertainen asia ja niin vähän saarnattu.

    Kaisa

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s