Joona Korteniemi
Kehotan kaikkia blogimme lukijoita allekirjoittamaan tämän kansalaisaloitteen miehen ja naisen välisen avioliiton puolesta.
Miksi näin kannattaa tehdä?
1. Hengelliset ja teologiset perustelut
Luterilaisessa kontekstissa jo pelkästään sen, mitä Raamattu asiasta sanoo, tulisi olla riittävä argumentti, silloinkin, kun emme Raamatun sanoja ymmärrä. Homoseksuaalisuuden toteuttaminen on avoimessa, objektiivisessa ristiriidassa useiden raamatunkohtien kanssa (Room. 1:26-28; 1. Kor. 6:9-10; 1. Tim. 1:9-10)
Emme ole kuitenkaan tässä kysymyksessä vain muutaman marginaalisen raamatunjakeen varassa, kuten joskus kuulee väitettävän. Miehen ja naisen välisen avioliiton tärkeä merkitys on selvästi yksi Raamatun punaisista langoista. Se kulkee luomiskertomuksesta itsensä Jeesuksen kautta apostoleihin.
Luomiskertomuksessa Jumala luo ihmisen mieheksi ja naiseksi siunaten heidät ja kehottaen heitä olemaan hedelmällisiä (1. Ms. 1:28). Itse Jeesus synoptisissa evankeliumeissa vahvistaa miehen ja naisen välisen avioliiton aseman julistaen sen Jumalan asettamaksi ja erottamattomaksi (Matt. 19:4-6; Mark. 10:6-9; Luuk. 16:18). Apostolit jatkavat tätä opettamalla miehen ja naisen välisen avioliiton olevan Kristuksen ja hänen seurakuntansa välisen rakkaussuhteen kuva (Ef. 5:21-33).
Kokonaisuutena voi sanoa, että miehen ja naisen (ja nimenomaan miehen ja naisen) välisellä avioliitolla on selvästi Raamatussa salaperäisellä tavalla tärkeä hengellinen merkitys. Toisiaan täydentävien, olemuksellisesti erilaisten elinikäisenä liittona se heijastaa Kristuksen ja hänen seurakuntansa suhdetta. Samoin myös Kolmiyhteisen Jumalan olemusta, joka on nimenomaan toisiaan täydentävien erilaisten jakamaton rakkaussuhde. Miehen ja naisen välinen avioliitto suuntautuu luonnostaan kohti hedelmällisyyttä, lisääntymistä, ja heijastaa näin Jumalan Rakkautta, joka on myös hedelmällinen, uutta elämää synnyttävä.
Paavali argumentoi homo- ja lesbosuhteita vastaan kutsuen niitä “luonnottomiksi” (παρὰ φύσιν) (Rm. 1:26-27). Hänen ajatuksensa on siis se, että homosuhde on väistämättä seksuaalisuuden oman varsinaisen olemuksen ja päämäärän eli sukupuolten yhdistymisen ja lisääntymisen poissulkeva. Tämä on objektiivinen tosiasia. Siksi homosuhde ei voi miehen ja naisen välisen avioliiton tavoin heijastaa myöskään Kristuksen ja seurakunnan rakkaussuhdetta sekä Kolmiyhteisen Jumalan olemusta. Taipumuksen homoseksuaaliseen käyttäytymiseen täytyy siis Raamatun valossa olla syntiinlankeemuksen seurausta.
On tärkeä huomata, että Paavali ei argumentoi homosuhteita vastaan sosiaalieettisillä vaan teologisilla ja ontologisilla perusteilla. Juutalaiseen teologiaan ja stoalaiseen filosofiaan tukeutuen Paavali katsoi, että seksiaktin oma olemus – sukupuolten yhtyminen – on Jumalan luomisessa asettama. Tästä syystä Paavali ei hyväksynyt homoseksiä, koska siinä sukupuolet eivät yhdy.
Vaikka ajat muuttuvat ja niiden mukana myös seksuaalisuuden tietyt ilmenemismuodot, yhä tietysti heteroseksiin kuuluu se, että se on eri sukupuolten välistä ja homoseksiin se, että se on samaa sukupuolta olevien välistä. Niinpä siinä on edelleen se sama teologis-ontologinen ongelma, jonka vuoksi Paavali katsoi sen “luonnottomaksi” ja kirjoitti, etteivät sen harjoittajat “peri Jumalan valtakuntaa”.
Kristitylle, joka katsoo Paavalin olleen Kristuksen lähettämä apostoli ja Raamatun syntyneen Pyhän Hengen vaikutuksesta, se tarkoittaa sitä, että hän ei voi hyväksyä homosuhteita tänään, ei tuhannen vuoden päästä eikä kymmenenkään tuhannen vuoden päästä, jos Jumala aikaa antaa.
Kannattaa muistaa, että juuri Paavalin kirjeistä löytyy kaikkein kirkkaimmin esimerkiksi se oppi uskonvanhurskaudesta, joka lienee tärkeä monelle meistä. Jos leimaamme Paavalin tässä asiassa ”kärttyisäksi poikamieheksi”, joka esitteli omia ajatuksiaan Jumalan ilmoituksena, myös oppi uskonvanhurskaudesta jää melko heppoisiin kantimiin. Se on silloin lähinnä sen varassa, että se tuntuu meistä mukavalta. Jos taas kunnioitamme Paavalia Kristuksen lähettämänä apostolina, meidän täytyy kunnioittaa hänen sanomisiaan silloinkin, kun ne tuntuvat meistä epämiellyttäviltä.
2. Maalliset perustelut
On kuitenkin tärkeä huomata, että sukupuolineutraalia avioliittoa vastaan voi argumentoida ihan maallisillakin perusteilla. Näin teki esimerkiksi dosentti Juha Ahvio ollessaan aiheesta lakivaliokunnan kuultavana.
Nostan esille kaksi huomionarvoista argumenttia:
A) Lakimuutoksen tarvetta perusteltiin sillä, että vallitseva avioliittolaki on ”epätasa-arvoinen” ja kansalaisaloitteen ehdottoman lakimuutoksen hyväksyminen tekee siitä ”tasa-arvoisen”.
Kuten esimerkiksi dosentti Juha Ahvio toi monta kertaa esille, nykyinen avioliittolaki ei ole kuitenkaan ”epätasa-arvoinen” eikä muutos tee siitä ”tasa-arvoista”. Jokaisella miehellä on jo nyt tasavertainen oikeus mennä naimisiin naisen kanssa ja jokaisella naisella miehen kanssa.
”Heteronormatiivuus” perustuu siihen ikivanhaan taustafilosofiaan, että avioliitto käsitteenä tarkoittaa suhdetta, joka voi luonnostaan saada aikaan uutta ihmiselämää ja joka on olemassa erityisesti sitä varten. Muut romanttiset ja seksuaaliset suhteet ovat asia erikseen. Myös avioliiton muut kriteerit, kuten osapuolten täysi-ikäisyys ja täysivaltaisuus sekä monogamisuus voidaan perustella tämän tausta-ajattelun valossa.
”Heteronormatiivisuuden” purkaminen johtaa siihen, että avioliitto ei enää tarkoita suhdetta, joka voi luonnostaan synnyttää uutta ihmiselämää vaan ylipäätään romanttista tai seksuaalista suhdetta tai oikeastaan jokaista ihmissuhdetta, jota asianomainen kansalainen haluaa kutsuttavan avioliitoksi. Uusi sukupuolineutraali avioliittolaki ei kuitenkaan tosiasiassa ole ”tasa-arvoinen” vaan pahasti epätasa-arvoinen tämän oman taustafilosofiansa valossa. Voidaan kysyä, eikö myös monisuhteiset, ryhmäavioliitot, ei-seksuaaliset suhteet ja monet muutkin erilaiset suhdemuodot tulisi tämän tausta-ajattelun valossa ottaa avioliittokäsitteen piiriin? Tästähän Vihreiden nuorisojärjestö ViNO on jo viritellytkin keskustelua. Mitään periaatteellista estettä ei olisi. Ainoa, mikä estää, on se, että se vielä tällä hetkellä tuntuisi kansan enemmistön mielestä liian ”kummalliselta”.
Konservatiivit onnistuivat siis keskustelussa osoittamaan sen, että muutosehdotus epäonnistuu tärkeimmässä tavoitteessaan tehdä avioliittolaista tasa-arvoisempi. Nykyinen avioliittolaki on tasa-arvoinen oman taustaideologiansa valossa, uusi sen sijaan pahasti epätasa-arvoinen.
B) Toinen vahva argumentti on entisen sisäministeri Päivi Räsäsen esille nostama huomio, että avioliittolain muutoksesta ei ole teetetty edes lapsivaikutusten arviointia. Tätä voi hyvin perustein väittää todella merkittäväksi puutteeksi: tulisihan sivistysvaltiossa lainsäädännön pyrkiä suojelemaan juuri heikoimpia, joita perhe- ja avioliittoasioissa ovat juuri lapset.
Vastuulliselle ja kiihkottomasti ajattelevalle päättäjälle mielestäni jo pelkästään tämän tulisi olla riittävä peruste vastustaa lakimuutosta ainakin siihen saakka, kunnes lapsivaikutusarviointi on tehty.
Tärkeä muistaa
On mielestäni ehdottoman tärkeää, että pidämme kiinni siitä Raamatun, mukaan lukien itsensä Jeesuksen opetuksesta, jonka mukaan seksielämä kuuluu ainoastaan miehen ja naisen väliseen elinikäiseksi tarkoitettuun avioliittoon (Matt. 19:4-12; Mark. 10:6-12). Tästä totuudesta meillä ei ole lupa tinkiä missään olosuhteissa, ei edes ahdingon ja vainon uhatessa.
Samalla on tärkeää muistaa, että homoseksuaalisen taipumuksen omaavan uskovaisen osa ei ole niitä kaikkein helpoimpia. Tätä olen oppinut ymmärtämään, kun olen heidän kanssaan keskustellut. Meidän keskuudessamme vaikuttaa aika paljon myös vääränlaista, ”rasistista” homovastaisuutta. Se näkyy ja kuuluu esimerkiksi typerinä vitseinä ja halveksivina puheina. Tämä kaikki, varsinkin lapsuudessa ja nuoruudessa koettuna, voi jättää kipeitä arpia.
Jokainen ihminen on Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana tarkoitettu rakkauden kohteeksi, kokemaan muiden läheisyyttä ja välittämistä. Tästä syystä meidän jokaisen lienee hyvä pohtia tällaisia kysymyksiä: Miten toimin, jos huomaan, että lapseni/nuoreni on homoseksuaali? Miten toimin, jos huomaan sisarukseni tai ystäväni homoseksuaaliksi? Pitäisi pyrkiä siihen, ettei periaate ”emme hyväksy tekoa mutta rakastamme ihmistä”, ei olisi vain korulause vaan täyttä totta, myös sen loppuosan osalta.
Erityisen tärkeää olisi, että seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta jokainen kasvuikäinen saisi vahvan kokemuksen siitä, että hänen vanhempansa ja muut läheisensä rakastavat häntä juuri sellaisena kuin hän on. Se on erittäin tärkeää sen kannalta, että aikuisena pystyy tuntemaan onnea.
Samoin on tärkeää, että rakastamme ja pidämme huolta niistäkin läheisistämme, joiden elämänratkaisuja emme pidä oikeana. Tähänhän Jeesuksen esimerkki meitä opettaa: hän ei koskaan hyväksynyt syntiä eikä vähätellyt sen vakavuutta, mutta rakasti ja auttoi ehdoitta jokaista syntistä ihmistä. Näin tulisi myös meidän toimia, pitäen raittiisti ja jämäkästi kiinni noista kummastakin periaatteesta. Miehen ja naisen välisen avioliiton vaaliminen ja puolustaminen eivät tarkoita eivätkä saa tarkoittaa homoseksuaalisten ihmisten torjumista.
Lopuksi
Allekirjoittakaa siis, ystävät, tämä kansalaisaloite ja levittäkää siitä tietoa mahdollisimman laajalle. Jakakaa Facebookissa, twiitatkaa, lähettäkää sähköpostia, tekstareita, paperikirjeitä, kertokaa suullisesti. Jos vaikkapa panisimme allekirjoitusvetoomuksen tekstiviestitse kolmelle ja pyytäisimme jokaista lähettämään viestin eteenpäin kolmelle, niin jo ketjun kymmenennet viestit voisivat tavoittaa lähes 60 000 henkilöä!
Vaikka lakialoite ei etenisikään eduskunnassa, se kuitenkaan osoittaa, että sukupuolineutraalia avioliittoa aktiivisesti vastustavia kansalaisia on yhä melkoinen määrä. Tämä puolestaan hidastaa sanan- ja uskonnonvapautta uhkaavan poliittisen korrektiuden muodostumista tässä asiassa. Vaikka uutta avioliittolakia ei enää pystyttäisikään estämään, on pidettävä kiinni siitä, että kansalaisella on yhä oikeus olla hyväksymättä homosuhteita ja oikeus kertoa tämä kantansa ääneen ilman, että joutuu tässä yhteiskunnassa syrjityksi vakaumuksensa vuoksi.
Puolustetaan yhdessä maailmanhistorian ylivoimaisesti vanhinta instituutiota, miehen ja naisen välistä avioliittoa!
Aiheesta aiemmin:
Hulluinhuonelainen 
Miehen ja naisen välisen avioliiton puolustajat ovat saaneet vastikään erittäin merkittävän voiton. YK:n Ihmisoikeusneuvosto (Human Rights Council) on vastikään (3.7.2015) hyväksynyt päätöslauselman, jossa YK:n jäsenvaltiot velvoitetaan suojelemaan miehen ja naisen välisen avioliiton varaan rakentuvaa perheinstituutiota.
Päätöslauselmatekstissa perinteisen perheinstituution katsotaan tuottavan monenlaista inhimillistä hyvää. Dosentti Juha Ahvio referoi sitä:
”…päätöslauselman kohdassa 6 ihmisoikeusneuvosto katsoo perheinstituution olevan vahva voima sosiaalisen koheesion ja integraation sekä sukupolvien välisen solidaarisuuden ja sosiaalisen kehityksen edistämiseksi ja että perheellä on ratkaisevan tärkeä tehtävä yhteiskunnan kulttuurillisen identiteetin, perinteen, moraalin ja arvojen säilyttäjänä. Kohdissa 9 ja 10 neuvosto korostaa vanhempien yhteistä vastuuta lasten kasvatuksesta ja toteaa, että perheellä on ensisijainen vastuu lasten hoivaamisesta ja suojelemisesta varhaislapsuudesta nuoruusikään ja että lasten johdattaminen yhteiskuntansa kulttuuriin, arvoihin ja normeihin alkaa perheen keskuudessa. Päätöslauselma korostaa, että perheellä, yhteiskunnan luonnollisella perusyksiköllä, ja tämän myötä vanhemmilla on ensisijainen oikeus valita, millainen koulutus lapsille annetaan, ja vanhemmilla on myös ensisijainen kasvatusvastuu lapsista.”
Kuten voi arvata, tämä päätöslauselma on herättänyt ympäri maailman konservatiiveissa iloa, liberaaleissa puolestaan voimakasta suuttumusta. Suomen media on puolestaan (kuten usein) aika lailla vaiennut tällaisesta poliittisesti ”vääränlaisesta” uutisesta.
https://c-fam.org/friday_fax/big-win-for-traditional-family-at-un-human-rights-council/
http://www.patmos.fi/blogi/kirjoitukset/739/yk_n_ihmisoikeusneuvosto_puolustaa_perinteista_perhetta
TykkääTykkää
Aikaa allekirjoittamiseen on syyskuun loppuun, laitetaan siis viestiä eteenpäin. Kansalaisaloitteella on kannattajia kaikkiaan jo yli 80 000, mutta mitä enempi sitä parempi ja painavampi se on myös lainsäätäjien silmissä! Lakiehdotuksen perustelu käsittää useita sivuja ja on erinomaisen asiantuntevasti kirjoitettu https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1175
Meillä on siis mahdollisuus vaikuttaa, millaisessa maailmassa lähivuosikymmeninä lapsemme ja lapsenlapsemme tässä suhteessa elävät. Onko heillä oikeus päättää itse, millaista sukupuolikasvatusta lapsille annetaan vai tekevätkö he lainsäädäntömme ja sen venytetyn liberaalin tulkinnan näkökulmasta ihmisoikeusrikoksen opettaessaan kristillisesti ja tuhansien vuosien perinteen mukaisesti, – mikä voi olla myös virkarikossyytteen peruste opettajalle ja syrjintäsyytteen peruste yrittäjälle, joka kieltäytyy vaikkapa toimittamasta tilattua tarjoilua homohäihin… Se voi johtaa valtionapujen peruuttamiseen kristillisiltä kouluilta ja kansanopistoilta, jotka eivät muuta opetussuunnitelmiaan ja opetustaan uusien linjausten mukaisesti. Ja se voi olla jopa yksi huostaanoton peruste. Ns. positiivisen syrjinnän perusteella homoliitot voidaan jopa nostaa etusijalle verattuna perinteisiin heteroseksuaalisiin avioliittoihin.
Demokratiassa eli kansanvallassa viimekädessä vastuu on kansalaisilla – jopa enemmän kuin johtajillansa, jotka tekevät sitä, mitä heidän kannattajansa vaativat ja hyväksyvät – myös vaikenemisellaan ja ohikatsomisellaan. Siis myös sillä, että emme käytä niitä mahdollisuusksia, mitä meillä on asioiden korjaamiseen. – Ja nyt kun hallituksen superministereistä toinen on lestadiolainen ja toinen katolinen ja kun yli 90 % myös vanhoillislestadiolaisista on antanut äänensä tälle hallituspohjalle, on siltä lupa, oikeus ja velvollisuus odottaa ratkaisuissaan kristillistä arvopohjaa ja näkökulmaa!
Ymmärretäänkö asian vakavuutta lehdessämme Päivämiehessäkään, halutaanko ennemmin olla korrekteja ja sisäsiistejä kirkon jäseniä, olla ärsyttämättä liberaaleja piispoja a la ”emme halua olla kirkon vennamolaisia”. Profeetat, apostolit, kirkkoisät, Luther ja Laestadius ja itse Herramme käyttivät tarvittaessa hyvinkin selvää ja jyrkkääkin kieltä – aina ei ole Jumalan mielen mukaista henkäillä vain lounatuulen vienoon tapaan. Tällaisissa kysymyksissä ei ole lupa olla yhteiskuntapoliittisesti hajuton ja neutraali.
TykkääTykkää
Huomionarvoista on myös se, että Ranskassa miehen ja naisen välistä avioliittoa ja perinteistä perheinstituutiota puolustava La Manif Pour Tous-liike ( http://www.lamanifpourtous.fr/en/ ) kerää paljon kannatusta erityisesti koulutettujen nuorten keskuudessa:
http://yle.fi/uutiset/ranskan_uusi_sukupolvi_vastustaa_homojen_oikeuksia__ja_poliitikot_peesaavat/7511421
Masennukseen ei ole siis syytä, emme ole yksin. Sukupuolineutraalius-ideologian vastustus ei ole katoamassa mihinkään tältä planeetalta, ei edes länsimaista.
Sekin kannattaa huomata, että La Manif Pour Tous on pääosin naisten johtama liike. Keväällä osallistuin Aito Avioliitto-yhdistyksen tiedekeskus Heurekassa järjestämään seminaariin, jonka yksi luennoija oli La Manif Pour Tous-liikkeen puheenjohtaja Ludovine de La Rochère. Erittäin älykäs, vahva ja samalla lempeän maanläheinen nainen.
Sukupuolineutraalius-ideologian vahvin levittäjä tällä planeetalla on tällä hetkellä Amerikan Yhdysvallat. Presidentti Barack Obaman ja ulkoministeri Hillary Clintonin johdolla se on ottanut LGBT-agendan edistämisen yhdeksi ulkopolitiikkansa johtotähdistä. On huolestuttavaa, miten sanan- ja uskonnonvapaudelle käy, jos ulkoministeri Clinton nousee USA:n seuraavaksi presidentiksi. Eräässä vastikään pitämässään puheessa hän on esimerkiksi todennut, että myös ”syvälle juurtuneet kulttuurilliset koodit, uskonnolliset uskomukset ja epäoikeudenmukaiset rakenteelliset vääristymät on muutettava, ’…have to be changed’, eikä vain kaukaisissa maissa vaan myös täällä Yhdysvalloissa”, vastaamaan liberaalia seksuaalietiikkaa, tarvittaessa vaikka esivallan voimin.
TykkääTykkää
Minäkin haluaisin vielä kehottaa kaikkia käymään allekirjoittamassa aloite. On huolestuttavaa, jos ihmiset jättävät kertomatta arvoistaan ja etiikastaan näin tärkeän aiheen ympärillä – tai jos keskustelussa toinen puoli nousee ainoaksi hyväksytyksi näkemykseksi. Käytetään taitojamme argumentoida ja tuoda rakentavasti esille, miksi avioliitto on naisen ja miehen välinen. Yllä Joona on koonnut tärkeitä argumentteja yhteen.
Olen viime aikoina käynyt yliopistolla useita rakentavia keskusteluja aiheesta ja huomannut ilokseni, ettei kotimaassakaan käsitys miehen ja naisen avioliitosta oikeana avioliittona rajoitu vain herätysliikkeiden keskuuteen.
TykkääTykkää
Kävin jo aikoja sitten allekirjoittamassa :-).
TykkääTykkää
Carpe diem, ota hetkestä vaarin sanoivat jo muinaiset roomalaiset.
Odottelemme, että rakas lehtemme Päivämieskin tarttuu vielä rohkeasti ja selkärankaisesti asiaan, kun siihen voidaan vaikuttaa – vaikka se olisi vastoin jopa Puolueenkin etua ja toivomusta 🙂 Poimin kansalaisaloitteen perusteluista mm. seuraavaa:
2 PERUSTELUT
2.1 Perusteet avioliittolain palauttamiseksi vain miehen ja naisen välisen liiton edellytysten mukaiseksi
Eduskunnan lakivaliokunnan mietintö 14/2014 vp 20.11.2014 hylkäsi sukupuolineutraalia avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen todeten seuraavasti:
”Perustuslakivaliokunta on kahteen otteeseen arvioinut avioliiton ja rekisteröidyn parisuhteen oikeusvaikutusten eroavaisuuksia. Viimeisin kannanotto on vuodelta 2011, joten se on verraten tuore…Perustuslakivaliokunnan mukaan avioliittolainsäädäntöä ja sen kanssa rinnasteisia lakeja säädettäessä on kyse sellaisista erityisistä yhteiskunnan tulevaisuuteen ja arvoihin liittyvistä ratkaisuista, joissa avioliiton asettaminen naisen ja miehen parisuhteena erityisasemaan lainsäädännössä on perusteltua.”
”Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteet on ulotettu ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvatun perhe-elämän suojan ja 14 artiklassa tarkoitetun syrjintäkiellon piiriin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Euroopan ihmisoikeussopimuksesta tai Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ei kuitenkaan seuraa jäsenvaltioille velvollisuutta säätää samaa sukupuolta olevien avioliittoa.”
”Nykyinen oikeustila ei siten edellä esitetyn perusteella ole perustuslain tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen vastainen.”
Nykyinen oikeustila ei ole myöskään YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen avioliittoa käsittelevän artiklan 16 eikä Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklan 12 vastainen, vaan on päinvastoin täysin näiden mukainen.
Syrjintä tarkoittaa mielivaltaisen erilaista juridista kohtelua ilman hyväksyttävää perustetta.
Avioliiton juridinen määritteleminen naisen ja miehen väliseksi parisuhteeksi, jolla tulee olla lainsäädännöllinen erityisasema, ei siten ole syrjintää, koska se ei ole mielivaltainen ja sille on perusteet.
Perusteet, joiden nojalla avioliitto perinteisenä naisen ja miehen välisenä kestävänä parisuhteena on yhteiskunnalliselta kannalta myönteisen suurimerkityksinen perheoikeudellinen instituutio, voidaan tiivistää seuraavasti:
Mikäli ihmisoikeuksien, ihmisarvon, tasa-arvon ja yksilönvapauden käsitteitä pidetään julkisen ja maallisen yhteiskunnallisen päätöksenteon perusteina, löytyy vahva perustelu sille, miksi avioliittolaki tulisi palauttaa perinteisen avioliittokäsityksen mukaiseksi. Perustelu on seuraava.
2.2 Tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus
Oikeudellinen tasa-arvo toteutuu nykyisen vielä voimassa olevassa avioliittolaissa, koska laissa oleva mies ja nainen -sukupuoliedellytys ei ole mielivaltainen eikä siten syrjivä. Jokainen suomalainen, joka täyttää avioliiton edellytykset, voi liiton solmia yhtäläisillä ehdoilla jo nyt.
Avioliittolain sukupuoliedellytys perustuu sille tosiasialle, että lisääntyminen riippuu miehestä ja naisesta ja sille todellisuudelle, että miehet ja naiset täydentävät toisiaan sekä sille, että lapset tarvitsevat ehyessä ja kestävässä suhteessa elävää isää ja äitiä.
Avioliitto yhdistää sukupolvet toisiinsa ja avioliiton yhteiskunnallinen tehtävä perustuu siihen, että avioliitto yhdistää isän ja äidin lapsiinsa ja toinen toiseensa luoden yhteiskunnan sosiaalis-taloudellisen perusyksikön, perheen. Jokaisella lapsella on vanhemmat ja jokaisella lapsella on oikeus vanhempiinsa, isään ja äitiin…
TykkääTykkää
… lakivaliokunta katsoi näin:
”Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota myös siihen, että ennen näin merkittävien perheoikeudellisten lainsäädäntömuutosten toteuttamista tulisi laatia lapsivaikutusten arviointi…Lapsivaikutusten arviointi perustuu lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaiseen vaatimukseen asettaa lapsen etu ensisijaiseksi kaikessa lapsiin kohdistuvassa päätöksenteossa. Myös oikeusministeriö suosittaa arvioinnin tekemistä ohjeissaan.”
Eduskunta kuitenkin hylkäsi sukupuolineutraalia avioliittolakia koskeneessa äänestyksessään 28.11.2014 ja sitä seuranneissa jatkoäänestyksissä oman lakivaliokuntansa kielteisen mietinnön ja antoi tukensa lakivaliokunnan vähemmistöön jääneiden edustajien laatimalle Vastalauseelle, jonka lausumaehdotus käytännössä vain toisti sukupuolineutraalia avioliittolakia ajaneen kansalaisaloitteen vaatimuksen avioliittolain muuttamiseksi.
2.3. Muutoslaki johtaa mielivaltaiseen syrjintään
Kuten edellä on osoitettu oikeudellinen tasa-arvo toteutuu jo nyt Suomen avioliittolaissa, koska laissa oleva mies ja nainen -sukupuoliedellytys ei ole mielivaltainen eikä siten syrjivä. Jos sen sijaan sukupuoliedellytyksestä luovutaan ja avioliiton tarkoitukseksi määritellään vain ”perustaa rakastamansa ihmisen kanssa perhe…”, kuten lakivaliokunnan mietinnön Vastalauseessa todetaan, niin miten voitaisiin välttyä siltä johtopäätökseltä, että muutoslaki syrjii monia muita, jotka tahtoisivat perustaa perheen rakastamansa ihmisen kanssa? Millä perustellulla syyllä tämä vastaava oikeus voitaisiin evätä kolmelta tai useammalta, jotka vakuuttavat rakastavansa toisiaan ja tahtovansa perustaa perheen?
Muutoslaki herättää vakavan periaatteellisen kysymyksen myös avioliiton esteiden osalta niin kuin ne on avioliittolaissa määritelty (234/1929) 2 luvun 7 §:n 2 momentin mukaan. Muutoslaki säilytti ennallaan laissa mainitut avioliiton esteet, jonka mukaan sisarukset ja puolisisarukset eivät saa mennä keskenään naimisiin. Jos kuitenkin avioliittoa perustellaan, kuten lakivaliokunnan mietinnön Vastalauseessa, vain kahden ihmisen rakkaudesta käsin, eivätkö toisiaan rakastavat samaa sukupuolta olevat sisarukset ja puolisisarukset joudu muutoslain myötä eriarvoiseen asemaan? Mikä on se hyväksyttävä syy, jolla samaa sukupuolta olevat sisarusparit asetetaan muutoslaissa avioliiton esteiden osalta eriarvoiseen asemaan muiden toisiaan rakastavien henkilöihin verrattuna?
Voimassaoleva avioliittolaki ei törmää näihin vakaviin periaatteellisiin kysymyksiin, koska sen perusteena oleva sukupuoliedellytys ei ole mielivaltaisen syrjivä.
TykkääTykkää
2.4 Lapsivaikutusten arviointi
Vastalauseen linjauksiin sitoutuessaan eduskunnan enemmistö hylkäsi myös oleellisen tärkeän lapsivaikutusten arvioinnin teettämisen.
Tätä on pidettävä ratkaisevan virheellisenä päätöksenä, koska lapset lähtökohtaisesti tarvitsevat molempia biologisia vanhempiaan ja koska avioliitto instituutiona perustuu ennen kaikkea lasten tarpeille ja oikeuksille, kuten eduskunnan lakivaliokunta mietinnössään katsoo painottaessaan sitä, että avioliittolainsäädännössä on keskeisesti kyse yhteiskunnan tulevaisuuteen liittyvistä ratkaisuista.
Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia tulee kohdella tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Julkisen vallan on perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Muutoslain säätämisen eduskuntakäsittelyssä ei selvitetty tämän perhepoliittisesti ja -oikeudellisesti ajateltuna perustavaa laatua olevan muutoksen merkitystä lapsen omien perusoikeuksien näkökulmasta lainkaan.
Suomi on sitoutunut YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen vuonna 1991, jonka 3:1 artiklan mukaan kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuimen, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelinten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
YK:n lapsen oikeuksien komitea kehotti vuonna 2011 Suomea ottamaan lapsen edun periaatteen asianmukaisesti huomioon muun muassa kaikissa lainsäädäntö-, hallinto- ja oikeudenkäyntimenettelyissä. Myös Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan oli kirjattu lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen kaikessa päätöksenteossa.
PS. Vielä lopuksi Amnestyn uutinen:
”Kerroimme elokuussa intialaisista Kumarin siskoksista, jotka kyläneuvosto oli määrännyt raiskattaviksi heidän veljensä karattua korkeampaan kastiin kuuluvan naisen kanssa.
Syntyi maailmanlaajuinen protestiliike, kun sadat tuhannet ihmiset ympäri maailmaa vetosivat Kumarin siskosten puolesta. Ennätykselliset 46 000 suomalaista allekirjoitti vetoomuksemme, jossa vaadimme suojelua Kumarin perheelle. Olit yksi heistä, kiitos!
Meidät on kuultu: Intian korkein oikeus on määrännyt Delhin poliisin suojelemaan Meenakshi Kumaria ja hänen perhettään! Kumarin perhe lähetti kiitoksensa sinulle, joka yhdessä tuhansien muiden kanssa toimit heidän puolestaan.
Meitä oli tarpeeksi. Eikä meitä voitu sivuuttaa.Ihmisoikeustyömme on mahdollista ainoastaan kaltaistesi yksittäisten ihmisten tuella. Tekemällä lahjoituksen olet kanssamme rakentamassa maailmaa, jossa ihmisoikeudet toteutuvat kaikille.”
TykkääTykkää
Edesmennyt paavi Johannes Paavali ll kirjoitti kiertokirjeessään Evangelium Vitae (1995) avioliitosta “elämän ja kuoleman kulttuurin” kysymyksenä. Seuraavassa on mielestäni monia huomionarvoisia näkökulmia nykypäivän kristitylle pohjustaessamme keskustelua avioliiton pyhyydestä. Koska kyseessä on käännöksen ja oman ajattelun välistä dialogia, jokainen voi lukea itse halutessaan Vatikaanin tekemän tiivistelmän osoitteesta http://www.catolic-pages.com. Lisäksi kirjanen on myös tilattavissa suomenkielisenä versiona.
Kuoleman kulttuuriin, joka uhkaa ihmisen sivilisaatiota, sisältyy kieroutunut ajatus suhteessa vapauteen. Demokratia, joka irroitetaan moraalisesta perustastaan ja liitetään rajoittamattomaan eettiseen relativismiin, johtaa ennenpitkää kuolemaan ja tuhoon: “when the sense of God is lost, there is also a tendency to lose the sense of man” eli (käänn.) Jumalan tuntemisen katoamisen myötä, katoaa tunne myös ihmisen tuntemisesta. Itse käsitän asian niin, että mikäli käsitys Jumalan luoman ihmisen elämän pyhyydestä katoaa, silloin katoaa lopulta myös ihmisyys. Demokratiaa ei voida määritellä pelkästään enemmistön vallalla, vaan moraalisen perustan kautta, jolloin huomion keskipisteenä on erityisesti heikoimpien ja kaikkein puolustuskyvyttömimpien oikeudet, niiden, joilla ei ole ääntä ja jotka eivät äänestä.
Jumalan kutsu (5 Moos: 15-16, 19) vuosituhansien takaa puhuu meille: “15) Katso, minä panen tänä päivänä sinun eteesi elämän ja hyvän, kuoleman ja pahan, 16) kun minä tänä päivänä käsken sinua rakastamaan Herraa, sinun Jumalaasi, ja vaeltamaan hänen teitänsä ja noudattamaan hänen käskyjänsä, säädöksiänsä ja oikeuksiansa, että eläisit ja lisääntyisit ja että Herra, sinun Jumalasi, siunaisi sinua siinä maassa, jota menet ottamaan omaksesi…Niin valitse siis elämä, että sinä ja sinun jälkeläisesi eläisitte.”
Jumalan Sana, Valo, sisältää ilmoituksen ja saavuttaa täyteytensä Jeesuksessa Kristuksessa. Maallinen elämä ei ole itseisarvo sinänsä, vaan sen arvo määrittyy kuolemattoman sielun asuisijan, ja Kristuksen täydellisen sovitustyön kautta. Kuolematon sielu on istutettu jokaisen ihmisen sisimpään, josta käsin ihmisen elämän ylevä arvokkuus ja pyhyys juontavat juurensa.
Elämän hauras ja kallis lahja on uskottu ihmisen vastuulle, ja sen tarkoitus on kantaa rakkauden hedelmää. Älä tapa- käsky on Elämän laki ja pitää sisällään ihmisen elämän alun ja lopun, elinympäristön suojelemisen aina vihollisen rakastamiseen saakka, sisältäen kaikki ne tilanteet, joissa elämä on uhattuna. Kun olemme avoimet Jumalan totuudelle, käsitämme tämän käskyn läpäisevyyden koskemaan koko elämää, ihmissuhteitamme ja valintojamme myöten. Älä tapa- käsky on siis kutsu kunnioitukseen, palveluun, elämän suojelemiseen ja lähimmäisen rakastamiseen. Millä tavoin tätä käskyä voimme elää todeksi avioliitossamme ja elämässämme?
Älä tapa- käsky kutsuu siis meitä elämänmyönteiselle matkalle “uuden ihmiselämän kulttuuriin”, jossa edistämme niitä asenteita, rakenteita ja käyttäytymismalleja, jotka palvelevat elämää. Erityisesti naisia, jotka elävät elämän mysteerin lähellä, ja joille epäitsekkyys ja palvelualttius ovat “luontaisia ominaisuuksia” (?), kutsutaan “uudenlaiseen feminismiin”, elämän vartijoiksi, individualismista vapaaksi elämän kulttuurin suosijoiksi.
Evankeliumi Kristuksesta on evankeliumia elämän puolesta, koko inhimillisen yhteiskunnan ja rauhan puolesta.
TykkääTykkää
Hyvä kirjoitus.
”Kuolematon sielu on istutettu jokaisen ihmisen sisimpään, josta käsin ihmisen elämän ylevä arvokkuus ja pyhyys juontavat juurensa.”
Lisäisin, että ihmiselämän pyhyys ei ole ollut riippuvainen edes sielusta. Varhaisen kirkon aikoihin elämää pidettiin pyhänä hedelmöittymisestä alkaen, vaikka harvempi uskoi alkion saavan sielun hedelmöittymisen yhteydessä. Sielun saamisen hetki on ollut yksi keskustelunaihe, johon mm. Augustinuskin on ottanut kantaa. Aristoteleen käsityksen mukaisesti kehittyvä ihminen sai sielun 40 päivää (pojat) tai 90 päivää (tytöt) hedelmöittymisestä, ja tämä on ollut pohjana yhdelle ajattelulinjalle. Vanhan testamentin pohjalta on haettu tukea vastaavalle näkemykselle, tosin siten, että tytöt saivat sielun 80 päivän kohdalla. Yhtä kaikki, elämä on ollut pyhä jo hedelmöittymisestä alkaen.
TykkääTykkää
Apostolinen uskontunnustus: ”Minä uskon…ruumiin ylösnousemisen…” Eli alunperin juutalainen käsitys sielusta ei ollut myöskään niin dikotominen ruumiin kanssa kuin antiikin platonilaisessa ajattelussa, vaan sielu oli ihmisen perimmäinen ydin…
TykkääTykkää
Kun tämän blogin alla keskustelu käy kovin verkkaisesti ja tilaa on, toivon saavani kommentoida paria ajankohtaista aihetta. Kommentoin äsken Siionin Kevään blogia ”Ihmisten virrasta” pakolaisaihetta, mitä on sivuttu myös Hulluinhuonelaisessa aikaisemmin, samoin kuin Tornion Ry:n tilannetta:
Jos ja kun Tornioon tulee lähes 500 pakolaista päivässä, merkitsee se lähes 15 000 kuukaudessa ja kymmenessä kuukaudessa n.150 000! – Lähi-idän maista Jordania, Libanon ja Turkki ovat ottaneet vastaan pakolaisia miljoonia, ainakin aiemmin Irankin valtavia määriä. Mutta sitten on Lähi-idän maita, jotka eivät ota – mille linjalle jotkin Euroopan maatkin haluaisivat lähteä. Täytyy kumartaa syvään Angela Merkelille – Saksan kansa on oppinut ja tehnyt parannusta kunnioitettavasti menneisyydestään. Nostan hattua myös Kreikalle, joka ei ole sulkenut rajojaan, vaikka monet rikkaat maat sitkeästi ovat vastustaneet ”taakanjakoa” – itsekkäin perustein.
Suomalaisia meni aikoinaan elintasopakolaisina USA:han noin puoli miljoonaa ja Ruotsiin lähes saman verran, lisäksi tuhansia ja tuhansia muihinkin maihin. Usein perheen isä lähti ensin, tienaamaan muuttorahoja ja valmistamaan sijaa muulle perheelle tulla. Ja on Suomesta lähdetty pakolaisina ja turvapaikanhakijoinakin; vihojen aikoina, sotalapset, Lapin evakot ja on Suomi huolehtinut aiemmin itsekkiin noin puolimiljoonaisesta Karjalan evakkoväestä.
Viimeisessä Päivämiehessä oli useita positiivisia kannaottoja pakolaisten puolesta; silmään sattui ainaki Raisa Niskalan kolumni ”Kohti vapautta”, Satu Kaikkosen blogiteksti ja viittaus keskusteluun tai alustukseen Etelä-Pohjanmaan virkistyspäiviltä. – Olisiko nyt myös Tornion suviseuratoimikunnan syytä varautua suviseurainfrastruktuurin ja tietotaitonsa jatkokäyttöön loppukesällä suviseurojen jälkeen, jos pakolaisvirta säilyy tuollaisena.
Lienee vaara, että ensi kesän suviseurat jäävät jossain suhteessa torsoiksi, jos yhteistyötä Tornion luterilaisen seurakunnan ja hiippakunnan tuomiokapitulin kanssa ei saada mallilleen. Tämä ei liene kristillisyytemme kirkkosuhteiden strategian mukaista. Suolana ja esimerkkinä pitää olla, mutta ei harhoissa. Tätä ei liene edesauttaneet Tornion rauhanyhdistyksen johtokunnan ihan viimeaikaset toimet!
TykkääTykkää
En tiedä mitä Kotimaa24 verkkosivulla asiasta äsken kirjoitettiin. – Kun eri osapuolet ovat asian tehneet jo julkiseksi prosessin eri vaihessa joko toiminnallaan tai asemallaan, katson asiaa voitavan kuitenkin kommentoida julkisesti:
Weljemme Herrassa, Erkki Hurtigin kiusaaminen eteni siihen vaiheeseen, että hän luopui Tornion Ry:n jäsenyydestä. Pelastus ei ole tietenkään yhdistyksen jäsenyydestä kiinni.
Jeesuskin joutui aikoinaan sanomaan silloiselle Jumalan valitulle kansalle: ”Te teeskentelijät! Te rakennatte profeettojen haudoille muistomerkkejä, te koristelette vanhurskaiden hautakiviä ja sanotte: 'Jos me olisimme eläneet isiemme aikana, emme olisi heidän kanssaan tahranneet käsiämme profeettojen vereen.' (Matt. 23:29-30)
”Mutta Jeesus sanoi: `Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” (Luuk. 23:24)
Weli AIT oli tehnyt loppukesällä ilmeisen totisen parannuksen ja sopinut välinsä EH:n kanssa, mistä ehdittiin jo iloita. AIT oli ritari urheana lähtenyt ajamaan edellisen puheenjohtajan asiaa, mutta sokeasti ja väärin tiedoin, ja hyödyntänyt sittemmin rovasti EP:n lanseeraamaa, mutta kesän puhujainkokouksessakin vääränä pidettyä ”yksityisbannaa”. Sovinto ei kuitenkaan kelvannut Tornion ry:n johtokunnalle, joka näytti jääneen nyt yksin SRK:n johdon asenteen ja pääosapuolten sovinnon vuoksi. Ja niin AIT:n oli peruutettava parannuksensa ja etsimällä etsittävä vakuuttavalta kuulostava syykin tähän, ja EH:n syyllistämiseen jälleen. Myös SRK:n johdon lienee täytynyt tulla asiassa jo aiemmin harhaoppina hylkäämänsä huoneenhallitusopin kannalle ja jopa kuuliaiseksi 1970-luvun henkeä tältä osin edustavan paikallisyhdistyksen johtokunnalle.
Kun vuosia sitten haluttiin helpottaa SRK:n vastuuta menneisyyden virheistä, lanseerattiin mediassa uusi toiminnäky ja -linja; SRK on vain paikallisyhdistysten työkalu lähinnä maallisissa yhdistystoimintaan liittyyvissä asioissa… Onko nyt niin, että ”häntä heiluttaa koiraa” 🙂 eli SRK:n johto vikisee, mutta tottelee tarvittaessa aiemmin jo tuomitsemiensa harhojenkin vallassa olevia jäsenyhdistyksiä.
Nyt jos koskaan tarvitaan Viljo -puheenjohtajalta ja kumppaneilta itsensä likoon panemista ja selkärankaisuutta. Ei ole Jumalan mielen mukaista paimenviranhoitoa, jos taas vasta vuosikymmenien päästä tunnustetaan, että olisi pitänyt silloin osoittaa johtajuutta ja käyttää paimensauvaa, kun kerran tiesin mikä oli oikein!
Sillä Jaakobin mukaan: ”meidät opettajat tullaan tuomitsemaan muita ankarammin” (Jaak. 3:1)
TykkääTykkää
Markku, ainakin puoliksi tosissani kysyisin, että onko nyt eettisesti kestävä ratkaisu tukea Tornion Rauhanyhdistystä osallistumalla ensi kesän Suviseuroihin? Vai olisiko kestävämpi ratkaisu osoittaa matkavaroja pakolaisten avustamiseen?
TykkääTykkää
No molempi parempi 🙂 mennään seuroihinkin: ”näitä piti tehtämän, ja toisia ei jätettämän” (Matt. 23:23)
Ja virallisestihan kysymyksessä on SRK:n seurat. Otetaan asia esille kokouksissa ja kentällä.
TykkääTykkää
Markku, kiitän Luojaa sinun rohkeudestasi kertoa totuus. Rukoukseni ovat tulleet kuulluksi. Edelleen rukoilen SRK:n johdolle rohkeutta toimia oikein. Heillä on edelleen suurin vastuu. Laumalle tulee yksinkertaisesti avata täysin rehellisesti ja selkokielellä, kuinka meillä on harjoitettu vuosikymmenet harhaista erehtymättömän huoneenhallitusopin mandaatilla pyöritettyä 70-lukulaista hoitokokouskäytännettä. Meitä ei ole vähän, jotka olemme olleet tämän kohteena ja saaneet haavat, jotka eivät koskaan parane. Kun ollaan aivan rehellisiä, takana on melkoista jälkeä. En ole turhaan puhunut, että harhan häntä on yhä keskellämme. Sen olemassaolo ja toiminta pysyy kavalasti piilossa, ellei itse joudu maalitauluksi. Tämän toiminnan ”siunauksellisuus” on syytä valaista.
Sillä teolla on nimi: tilitys. Ellei SRK:n johto nyt toimi, sen luottamus murenee.
Kun korjausprosessiin lähdetään nyt, pääsemme kaikki iloitsemaan entistä vapaammin ja suuremmalla syyllä ensi kesän Tornion suviseuroista.
TykkääTykkää
Olisiko nyt hyvä kysyä, ketkä ovat yhä ne ”pylväät”, jotka tarvitsevat vallankäyttöönsä jo tuomittua hoitokokouskäytännettä?
He haluavat yhäkin paikallisella seurakunnalla mittauttaa valtansa luottamuksen valitun uhrin edessä – seurakunnan, joka on aina ”pihalla kuin lumiukko” todellisista syistä.
Mikko A Pisilän gradussa viime vuodelta ”Hengellisen väkivallan mestari”, kiinnittyy huomio Jeesuksen poikkeuksellisen kovaan puheeseen fariseuksille, josta voisimme yhäkin oppia.
Matt. 23:13 – 39
Tekstissä Jeesus toistuvasti soimaa heitä: ”voi teitä kirjanoppineet ja fariseukset, saivartelijat – kyykäärmeitten sikiöt ”jne.
Puhuuko Jeesus koskaan muille ryhmille yhtä kovaa kieltä kuin fariseuksille – saivartelijat, saivartelijat … ikeiden sälyttät ihmisten päälle, joiden helppottamiseksi eivät pikkusormeaankaan heilauta tms ? Eikö täässä ole juuri kyseessä monet 60-luvun opetuksen julmat överiksi menneet vaatimukset?
Eikö Jeesus ollut kaikkein vihaisin juuri heille?
Ajattelen, että heidän opetuksestaan puuttui juuri SE lain täyttymys, armollisuus ja rakkaus , jonka Jeesus teki ja opetti KAIKILLE.
Fariseuksille oli tuntematon käsite uskovaisen OMA omatunto. He pitivät sitä itseoikeutetusti omissa hyåppysissään omilla säännöillään.
Meidän niskaamme tuli 60-luvulla lakioppi, jossa on fariseusten opetuksen tuntomerkit ja sen hedelmänä uhrit, joiden määrää on mahdoton tietää ( JUmala tietää )
Kun Jeesus toisaalla puhuu fariseusten kunnian tavoittelusta ja vallanhalusta viittojensa liepeiden tupsujen heiluessa – eikö kyse ole juuri samanlaisesta vallankäytöstä kuin ”erehtymätön huoneenhallitusoppi” ja sen ylläpitäjät ovat harjoittaneet?
Ja yhä harjoittavat?
TykkääTykkää
Tämä akuutin aiheen kommentointi minulta on aivan ohi tämän blogin aiheesta, mutta jatkoa Markun hyvään kirjoitukseen.
TykkääTykkää
Myös Juha Heikkilän kirjoitus Päivämiehessä ”Usko antaa vapauden ja ilon” avaa ymmärrystä, kuinka fariseusten rakkaus omiin perinnäissänntöihin estää todellista Jumalan rakkautta ihmisiä kohtaan.
”Jeesus tuomitsee farisealaisuuden tekopyhyytenä. Lainopettajien ja fariseusten kauhistukseksi Jeesus toteaa heidän hylänneen Jumalan käskyn ja noudattavan mieluummin ihmisten laatimia perinnäissääntöjä. Konkreettisella esimerkillä Jeesus osoittaa, kuinka perinnäissääntö rikkoo Jumalan käskyä.”
TykkääTykkää