Onko usko tarkoitettu myös ajattelemisesta pitäville ihmisille?

Useissa kristillisissä yhteisöissä järjen käyttö nähdään hengellisiin asioihin liitettynä negatiivisessa valossa. Kuitenkin ihminen on luotu järkeään käyttämään tarkoitetuksi olennoksi, vaikka järki lankeemuksessa onkin turmeltunut. Mitä tapahtuu, kun järkevä ja järkeään käyttämään tottunut ihminen kohtaa uskonnollisessa kontekstissa kielteistä suhtautumista järjen käyttöön tai kannustusta ajattelemattomuuteen, epärationaalisuuden ihannointiin uskonasioissa sekä oman ajattelun ulkoistamista seurakunnalle? Uskon ja järjen suhde …

Jatka artikkeliin Onko usko tarkoitettu myös ajattelemisesta pitäville ihmisille?

Pätevän ja epäpätevän argumentaation tunnuspiirteitä

Joona Korteniemi Argumentti on perusteltu väite jonkin asian puolesta tai sitä vastaan. Pätevä argumentaatio on olennainen osa rationaalista ajattelua. Kyky erottaa toisistaan pätevä ja epäpätevä argumentaatio kuuluu nyky-yhteiskunnassa välttämättömiin kansalaistaitoihin. Pätevä argumentaatio on myös välttämätön osa tervettä keskustelukulttuuria, jota ilman mikään yhteisö ei tule toimeen. Nykyinen sosiaalinen media ei ympäristönä suosi kiihkotonta argumentaatiota. Se koetaan …

Jatka artikkeliin Pätevän ja epäpätevän argumentaation tunnuspiirteitä

Hanki viisautta, hanki ymmärrystä (Sananl. 4:5)

Vanhoillislestadiolaisia kritisoidaan usein tieteellisen tiedon ja järjen halveksumisesta. Monet vanhoillislestadiolaiset (erityisesti naiset) nähdään kykenemättöminä rationaalisuuteen tai omaan ajatteluun. Teema nousee esille useimmiten erilaisten normistojen yhteydessä: miksi ihminen jättää oman järkensä noudattaessaan yhteisön normeja. Onko näille kärjistetyille väitteille perusteita? Eikö vanhoillislestadiolainen käytä enää järkeään, jos hän haluaa uskoa – tuleeko järki kätkeä sieltä, missä on uskoa? …

Jatka artikkeliin Hanki viisautta, hanki ymmärrystä (Sananl. 4:5)

Linkkivinkkejä

Joona Korteniemi Paavali kehottaa: ”Koetelkaa kaikkea, ja pitäkää se, mikä on hyvää.” (1.Tess. 5:21) Ymmärrän tämän niin, että uskovaisella on lupa katsella maailmaa avoimin silmin, pohtia, keskustella, arvioida ja kysyä perusteita. Usko ei ole uskoa uskomiseen miettimättä, mihin itse asiassa uskoo. Usko ei ole henkisessä tai hengellisessä umpiossa elämistä eikä laput silmillä taivaltamista. Usko on …

Jatka artikkeliin Linkkivinkkejä